Suosituksia ohjauksen erityistilanteisiin

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt.

Tällä sivulla on suosituksia siitä, miten voit toimia ohjaajana tietyissä erityistilanteissa, joissa opiskelijalla on jokin opiskeluun vaikuttava sairaus, vamma tai oppimisen haaste. Suositukset on hyväksytty Helsingin yliopiston yksilöllisten järjestelyjen asiantuntijaryhmässä. Suosituksista on hyötyä erityisesti ohjaaville opettajille, jotka tapaavat opiskelijoita yksilöllisesti ja tukevat heitä henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa, mutta vinkkejä voi hyödyntää myös muussa ohjauksessa ja neuvontatyössä.  

Lisätietoa saat opintopsykologeilta, opiskelijapalveluiden esteettömyysyhdyshenkilöiltä ja pedagogisilta ylipistonlehtoreilta.  

Ohjauksen yhdenvertaisuus

Opiskelijoilla voi olla hyvin monenlaisia opiskeluun vaikuttavia sairauksia, vammoja tai oppimisen haasteita, joista osa on pysyviä, osa muuttuvia. Yliopisto-opetuksen ja ohjauksen tulee olla saavutettavaa ja yhdenvertaista niistä riippumatta. Mitä tietoisempia olemme ohjaajina opiskelijoiden erilaisista lähtökohdista ja mitä paremmin osaamme ottaa saavutettavuuteen liittyvät kysymykset huomioon, sitä vähemmän tarvitaan erilaisia yksilöllisiä järjestelyitä. Kun ymmärrämme opiskelijan tilannetta, käymme ohjauksessa läpi sen vaikutuksia opiskeluun ja mietimme sopivia pedagogisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja jo etukäteen, voimme samalla ehkäistä ongelmien kasautumista.  

Yliopisto-opiskelijat tuntevat yleensä hyvin oman tilanteensa etenkin, jos he ovat ehtineet opiskella jo jonkin aikaa. Siksi usein hyvä lähtökohta on kysyä opiskelijalta itseltään, mikä voisi tukea hänen oppimistaan. Opiskeluun ja oppimiseen liittyvät haasteet ovat suoraan yhteydessä oppimisympäristöjen toimivuuteen, esteettömyyteen ja opetussuunnitelmien pedagogisiin ratkaisuihin. Ohjaajana voit osaltasi pyrkiä vaikuttamaan myös niihin, kun pyrimme kohti kaikille opiskelijoille mahdollisimman saavutettavaa ja yhdenvertaista opiskelua.  

Seuraavat lähtökohdat on hyvä ottaa huomioon kaikessa ohjauksessa silloin, kun opiskelijalla on jokin opiskeluun vaikuttava sairaus, vamma tai oppimisen haaste:   

  • Keskustele opiskelijan kanssa siitä, minkälaiset kurssien suoritusvaihtoehdot tukevat parhaiten hänen oppimistaan ja ohjaa häntä löytämään niistä itselleen sopivimmat. Toisaalta kannusta opiskelijaa mahdollisuuksien mukaan valitsemaan erilaisia suoritustapoja akateemisten asiantuntijataitojen kehittymiseksi (esim. ryhmätyötaidot). 

  • Kannusta opiskelijaa opiskelutaitojen kehittämiseen ja hänelle toimivien opiskelutapojen käyttöön.  

  • Keskustele siitä, millainen opiskelutahti on opiskelijan lähtökohdista realistinen ja kohtuullinen sen sijaan, että vain kannustat pysymään suositustahdissa.  

  • Mikäli opiskelijalla on sairaus tai vamma, joka edellyttää tietoa kursseista ja kurssimateriaaleista etukäteen (esim. näkö- tai kuulovamma), keskustele hänen kanssaan tulevista opinnoista hyvissä ajoin. Opiskelijan voi tarpeen mukaan ohjata esteettömyysyhdyshenkilön tai koulutussuunnittelijan vastaanotolle. 

Jännittäminen

  • Jännittäminen on tavallista ja normaalia; ryhmätyöt, keskustelut ja erityisesti esiintyminen muiden ihmisten edessä ovat monille opiskelijoille jännittäviä.

  • Ongelmaksi jännittäminen muuttuu silloin, jos se estää opiskelijaa osallistumasta vuorovaikutusta sisältäville kursseille tai kurssit jäävät kesken jännittämisen takia. 

  • Jännittämiseen voidaan vaikuttaa harjoittelemalla vuorovaikutustaitoja ja esiintymistä. Onnistumisen kokemusten ja taitojen kehittymisen kautta jännittäminen kohtuullistuu.

  • Tärkeää on ymmärtää, että jännittämisestä ei tarvitse päästä eroon. Kohtuullisena pysyessään siitä on hyötyä, sillä se auttaa pitämään fokuksen tehtävässä. Oman jännittämisen kanssa voi oppia elämään. 

Suosituksia ohjaukseen 

  • Kiinnitä ohjauksessa huomiota opiskelijan kurssisuorituksiin. Jos huomaat, että suorituksista puuttuu pakollisia kursseja, joissa on vaadittu esiintymistä tai ryhmätöiden tekemistä, voit varovasti kysellä asiasta ja ohjata opiskelijan tarvittaessa hakemaan tukea. 

  • Opiskelijan on hyvä vähitellen lisätä opintoihinsa kursseja, joissa on ryhmätöitä, keskusteluja ja esiintymistä. Miettikää, miten tämä voisi tapahtua niin, että opiskelija saisi vähitellen positiivisia kokemuksia jännittävistä tilanteista. Epämukavuusalueelle astuminen on välttämätöntä, jotta sosiaaliset taidot voisivat kehittyä, mutta toisaalta liian suuret vaatimukset voivat lisätä jännittämistä ja kuormittuneisuutta. 

  • Opiskelija voi valita jonkun esiintymistä tai ryhmätyötä sisältävän kurssin ja sopia siihen aluksi yksilöllisiä järjestelyitä. Taitojen kehittyessä tarve yksilöllisille järjestelyille usein pienenee. 

  • Konsultoi tarvittaessa opintopsykologia. Opiskelijan niin toivoessa voidaan järjestää tapaaminen, johon myös opintopsykologi osallistuu. 

Tukea jännittäjille 

Tarkkaavaisuuden ongelmat

  • ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) on toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö, johon liittyy tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Se vaikuttaa useisiin elämän osa-alueisiin, myös opiskeluun. ADHD on monimuotoinen ja jokaisen opiskelijan tilanne on yksilöllinen. 

  • ADHD:n oireet ovat usein voimakkaampia, jos ympäristössä on paljon häiriötekijöitä, toimintaohjeet ovat epäselviä tai vaaditaan pitkäkestoista ponnistelua. 

  • Itsenäisessä opiskelussa haasteena voivat olla opintosuunnitelman tekeminen ja sen mukaan eteneminen, tehtävien tekoon tarvittavan ajan hahmottaminen, keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä vaativien tehtävien loppuun saattaminen tai kiinnostaviin tehtäviin uppoutuminen niin, että muut tehtävät kärsivät. 

  • ADHD:hen liittyy haasteiden lisäksi myös vahvuuksia. Opiskelija voi esim. olla hyvin luova, innovatiivinen ja energinen, eikä pelkää uusia haasteita. 

Suosituksia ohjaukseen 

  • Keskustele opiskelijan kanssa hänelle sopivista suoritustavoista, jos niitä on tarjolla. Esimerkiksi ryhmätyöskentely ja keskusteleminen voivat helpottaa asioiden käsittelyä ja oppimista. 

  • Kannusta opiskelijaa käyttämään jotakin ajanhallinnan apuvälinettä kuten lukujärjestystä, kalenteria, muistivihkoa tai matkapuhelimen ajanhallintatoimintoja muistamisen ja suunnittelun tukena. 

  • Varaa seurantakäynti opintosuunnitelman päivittämiseksi esim. periodien tai lukuvuoden loppuun. Säännölliset tapaamiset antavat jatkuvuutta ja opiskelija voi tehdä tarvittaessa muutoksia suunnitelmaansa kokemustensa ja saamansa palautteen perusteella. 

Tukea adhd-opiskelijalle 

Autismin kirjo

  • Autismin kirjolla viitataan ihmisiin, joilla on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö. Häiriö vaikuttaa siihen, miten ihminen viestii, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman ja miten hän on vuorovaikutuksessa muiden kanssa.  
  • Niin oireet kuin häiriöön liittyvät toimintarajoitteet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Monilla opiskelijoilla on haasteita toimia sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa ja he saattavat tulla väärinymmärretyiksi.
  • Opiskelija voi kaivata yksityiskohtaisia ja tarkkoja ohjeita oppimistehtäviin, jotta saa ne tehdyiksi.
  • Lähiopetuksessa autismin kirjolla olevat opiskelijat saattavat kuormittua esimerkiksi johtuen aistiyliherkkyyksistä, tarkkaavuuden kiinnittymisestä moniin yksityiskohtiin tai omien itselle luontevien olemisen tapojen peittelystä (eng. masking).  
  • Opiskelussa häiriö voi näkyä esimerkiksi tehtävien aloittamisen ja valmiiksi saamisen vaikeutena, oman toiminnan ohjaamisen puutteina, hitaana prosessointina, tarkkaavaisuuden tason vaihteluina tai tunteiden säätelyn ongelmina.
  • Tavanomaisesta poikkeavat ja joustavuutta vaativat tilanteet saattavat olla autismin kirjolla olevalle opiskelijalle huomattavan kuormittavia. Toisaalta opiskelijan vahvuutena voi olla esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen ja keskittymiskyky erityisiin mielenkiinnon kohteisiin sekä hyvä oikeudentaju. 

Suosituksia ohjaukseen 

  • Opiskelijan kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä opinnoissa kuormittaa häntä eniten ja toisaalta siitä, mikä tukee hänen opiskeluaan. Opintosuunnitelmassa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, ettei kuormitustekijöitä ole liikaa tarkastelemalla yhtä aikaa käynnissä olevien kurssien kokonaisuutta ja vaihtoehtoja niiden suoritustavoille.  

  • Säännöllinen henkilökohtainen ohjaus ja opintosuunnitelman läpikäyminen on monelle autismin kirjon opiskelijalle tärkeää. Samalla on mahdollista keskustella esimerkiksi epäselviksi jääneistä kysymyksistä ja käydä läpi opiskeluun liittyviä käytäntöjä.  

  • Ole ohjaustilanteessa kärsivällinen, täsmällinen ja käy läpi työstettäviä asioita yksityiskohtaisesti. 

  • Anna selkeät ohjeet sekä varmista että opiskelija on ymmärtänyt ne esimerkiksi kysymällä, miten hän aikoo käytännössä toimia. 

Lukivaikeus

  • Suomen- ja ruotsinkielisillä haasteet äidinkielen lukemisessa näkyvät usein lukemisen hitautena ja/tai virhealttiutena kirjoittamisessa. 

  • Kielissä, kuten englannissa, joissa kirjain-äännevastaavuus on heikko, lukivaikeus näkyy tyypillisesti enemmän. Kirjoitusvirheet ovat tyypillisiä ja tuntemattomien sanojen lausuminen tai kirjoittaminen on haastavaa.  

  • Joillekin uusien käsitteiden muistista haku voi olla haastavaa, jolloin niiden muistaminen vaatii useampia toistoja. 

  • Lukivaikeuteen voi myös liittyä kapeutta työmuistissa, jolloin voi olla haastavaa muistaa pitkiä ohjeita tai luennolla seurata opetusta ja tehdä muistiinpanoja samanaikaisesti. 

  • Osalle opiskelijoista haasteet näkyvät lähinnä kielten opinnoissa etenkin siinä vaiheessa, kun he opiskelevat uutta kieltä.  

Suosituksia ohjaukseen 

  • Opintosuunnitelmaa tehdessä on hyvä huomioida, että erityisen paljon lukemista tai kirjoittamista vaativat kurssit on ripoteltu mahdollisuuksien mukaan pitkin lukuvuotta.  

  • Jos usealla kurssilla on yhtä aikaa paljon lukemista ja kirjoittamista, opiskelijan kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä on kohtuullinen määrä opintopisteitä liiallisen kuormittuneisuuden välttämiseksi. Osan opinnoista voi sijoittaa esimerkiksi kesään, jolloin opiskelija saa väljyyttä periodien aikaiseen työskentelyyn.  

Tukea lukivaikeuteen 

Mielenterveyden ongelmat

  • Lähes jokainen meistä oireilee jossain elämänvaiheessa psyykkisesti. Mielenterveyteen vaikuttavat monenlaiset yksilölliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät, elämäntilanteet ja kokemukset. Esimerkiksi pitkittynyt stressi tai uniongelmat voivat heikentää tilapäisesti toimintakykyä. 
  • Monet psyykkiset oireet ovat ohimeneviä. Mielenterveys kuormittuu joissain elämän vaiheissa enemmän kuin toisissa, ja tilapäinen henkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on aivan normaalia. 
  • Opiskelijoista joka viides mies ja yli kolmannes naisista kärsii mielenterveyden häiriöistä. Niissä psyykkinen oireilu on pitkäkestoista ja niin vakava-asteista, että se aiheuttaa merkittävää haittaa toimintakyvylle ja arkielämälle, yleensä siis myös opiskelulle.
  • Varhainen tunnistaminen ja sopivan avun saaminen on mielenterveyden häiriöissä oleellista. Kuntoutuminen on usein pitkällinen prosessi. Toisaalta elämä mielenterveyshäiriön kanssa voi olla ihan yhtä monipuolista ja mielekästä kuin kenellä tahansa muullakin. 
  • Ohjaavana opettajana voit siis kohdata sekä opiskelijoita, jotka oireilevat tilapäisesti tai opiskelijoita, joilla on jokin pidempiaikainen mielenterveyden häiriö. 

Suosituksia ohjaukseen 

  • Opiskelijan kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä on hänelle kohtuullinen määrä opintoja opiskelijan jaksamisen näkökulmasta. Osan opinnoista voi sijoittaa esimerkiksi kesään, jolloin opiskelija saa väljyyttä periodien aikaiseen työskentelyyn.  
  • Kursseja voi myös priorisoida niin, että jos työmäärä osoittautuu liian suureksi, opiskelija voi pudottaa lukujärjestyksestään vähemmän tärkeitä kursseja.
  • Jos olet huolissasi opiskelijasta, huoli on hyvä ottaa puheeksi mahdollisimman varhain. Olennaista on hienotunteisuus ja opiskelijan kunnioittaminen. Älä tee tulkintoja vaan pitäydy faktoissa tai puhu vain omista kokemuksistasi.  
  • Jos oman ohjauksen rajat tuntuvat tulevan vastaan, voit konsultoida opintopsykologia tai ohjata opiskelijan opintopsykologin vastaanotolle tai YTHS:ään esimerkiksi kertomalla, että monet ovat hyötyneet opintopsykologin ohjauksesta tai yths:n palveluista. 
  • Jos opiskelija oireilee voimakkaasti ja tarvitsee heti apua, soita 112.

Aistivammat ja liikuntarajoitteet

Opiskelijoilla voi olla erilaisia aistivammoja ja liikuntarajoitteita, jotka vaikuttavat heidän yhdenvertaisiin mahdollisuuksiinsa opiskella. Heille oppimisympäristöt, esimerkiksi tilat, välineet ja toimintakäytännöt, voivat tuottaa erityisiä haasteita, mikäli niihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota nimenomaan saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmasta. Aisti- ja liikuntarajoitteisten opiskelijoiden ohjauksessa onkin tärkeää ennakoida ja pyrkiä kehittämään oppimisympäristöjä entistä saavutettavammiksi.  

Jos ohjattavanasi on opiskelija, jolla on esimerkiksi näkö- tai kuulovamma tai hän tarvitsee liikkumiseensa apuvälineitä, hänen on tärkeää saada tietoa kursseista ja kurssimateriaaleista etukäteen. Esteettömien tilojen järjestämiseksi opiskelijan kurssivalintojen on oltava koulutussuunnittelijan tiedossa ajoissa, jotta hän voi varmentaa tilojen esteettömyyden ja opiskelijan mahdollisuuden osallistua tasavertaisesti opetukseen. Äänikirjojen ja muun erityisen materiaalin tilaaminen vaatii myös useita kuukausia aikaa, mikäli sitä ei ole saatavissa saavutettavassa muodossa. Keskustele siis opiskelijan kanssa hyvissä ajoin tulevista opinnoista ja ohjaa hänet tarvittaessa esteettömyysyhdyshenkilön tai koulutussuunnittelijan vastaanotolle. 

Opiskeluterveysneuvottelu

Jos opiskelijan opiskelukyky on alentunut terveydellisen syyn takia, opiskelija voi pyytää YTHS:n kautta opiskeluterveysneuvottelun järjestämistä. Neuvottelua voi ehdottaa myös yliopiston tai YTHS:n henkilökunta, mutta neuvotteluprosessi voi alkaa vain opiskelijan suostumuksella. 

Opiskeluterveysneuvottelussa keskustellaan opiskelijan, yliopiston ja YTHS:n edustajien kesken tarkoituksenmukaisimmista tukitoimista opiskelijan opiskelukyvyn tukemiseksi. Neuvottelussa ei käsitellä terveystietoja, ellei opiskelija niin itse toivo. 

YTHS:n sivuilta löytyy lisätietoa neuvottelun tavoitteista ja missä tilanteissa niitä voidaan järjestää.  

Opiskeluterveysneuvotteluun osallistujat ja heidän tehtävänsä  

Opiskelijan ohjeet neuvottelun käynnistämiseen ja lomakkeen täyttöön löytyvät opiskelu-palvelun opiskeluterveydenhuolto -sivulta.  Kun opiskeluterveysneuvottelusta on YTHS:n ja opiskelijan välillä sovittu, opiskelija lähettää yliopistolle pyynnön neuvotteluun osallistumisesta tietoturvallisella lomakkeella

Neuvottelupyynnön saa opiskelijan tiedekunnan opintoasiainpäällikkö, jonka tehtävä on löytää neuvotteluun sopiva edustaja. Yliopiston on kerrottava opiskelijalle ja YTHS:lle neuvotteluun osallistuva yliopiston edustaja viiden arkipäivän kuluessa lomakkeen lähettämisestä. Lomakkeita ei käsitellä ajalla 19.6.-31.7. sekä 20.12.-6.1.

Yliopiston edustaja neuvotteluun valitaan opiskelijan toiveiden mukaan ja joka tuntee opiskelijan tilanteen mahdollisimman hyvin. Tyypillisesti neuvotteluun osallistuu esim. opettaja, koulutussuunnittelija, esteettömyysyhdyshenkilö tai opintopsykologi.   

Neuvotteluun osallistuva yliopiston edustaja  
  • Kertoo sähköpostitse lomakkeessa ilmoitetulle YTHS-yhteyshenkilölle ja opiskelijalle osallistumisestaan ja yhteystietonsa, kun on saanut pyynnön neuvotteluun osallistumisesta opintoasiainpäälliköltä.  
  • Jos henkilökunnan jäsen tekee itselleen opiskeluterveysneuvottelusta kalenterimerkinnän, siinä ei saa lukea opiskelijan nimeä missään.  
  • Jos mahdollista, tapaa opiskelijan ennen opiskeluterveysneuvottelua kartoittaakseen tilannetta ja seurantaluontoisesti yksi kuukausi neuvottelun jälkeen.  
  • Roolina on pohtia ratkaisuja esim. tukitoimenpiteistä (mm. yksilölliset järjestelyt, opintopsykologin yksilöllinen tai ryhmätuki, opintosuunnitelman muokkaus)   
  • Kertoo (jos tiedossa) millaista tukea opiskelija on yliopistolta jo saanut ja millaisia tuen muotoja voidaan vielä tarjota. Yliopiston edustajan tehtävä ei ole ottaa kantaa opiskelijan terveyteen, mutta voi kertoa esimerkiksi opintojen sujumisesta.
  • Ei kirjaa neuvottelusta mitään, paitsi jos   
    • Neuvottelussa mietitään yhdessä yksilöllisiä järjestelyitä, esteettömyysyhdyshenkilö voi kirjoittaa samalla suosituksen yksilöllisistä järjestelyistä. Opiskelija saa suosituksen myös itselleen. 
    • Opintopsykologi osallistuu neuvotteluun. Opintopsykologit kirjaavat kaikista tapaamisista tietoturvalliseen järjestelmään, josta opiskelija saa kirjaukset pyydettäessä.  

Katso myös opiskelijan ohjeet

Aiheeseen liittyvät opiskelijoille suunnatut ohjeet löydät Opiskelu-palvelusta.