Tiedekuntaneuvosto myöntää väittelijälle väittelyluvan myönteisten esitarkastuslausuntojen perusteella seuraavassa mahdollisessa kokouksessaan. Väittelyluvan myöntämisen yhteydessä, yleensä samassa kokouksessa, tiedekuntaneuvosto myös nimittää väitökselle arvosanalautakunnan.
Arvosanalautakuntaan nimetään vastaväittäjä, kustos ja tiedekunnan harkinnan mukaan yksi tai kaksi tiedekunnan edustajaa. Poikkeustapauksissa, jos esimerkiksi väitöskirjan poikkitieteellinen aihe sitä edellyttää, vastaväittäjiä voidaan nimetä kaksi. Esitarkastaja voidaan perustellusta syystä nimetä myös vastaväittäjäksi.
Vastaväittäjien nimeämistä koskevat samat pätevyys- ja esteellisyyssäädökset kuin esitarkastajia. Esityksen vastaväittäjän nimeämisestä tekee väittelijän vastuuhenkilö ohjaajia kuultuaan. Käytännössä päävastuu sopivan vastaväittäjän löytämisestä on yleensä ohjaajilla.
Kustokseksi nimetään tiedekunnan professori tai toisen kauden apulaisprofessori. Kustoksena voi toimia myös ohjaaja, joka on tiedekuntaan työsuhteessa oleva dosentti. Kustoksen tehtävänä on toimia väitöstilaisuuden valvojana. Mikäli kustos on väitöskirjatyön ohjaaja, kanssakirjoittajana väitöskirjan osatöissä tai muuten esteellinen, hän ei osallistu arvosanaehdotuksen tekemiseen.
Tiedekunnan edustajien tulee olla Helsingin yliopiston professoreja, dosentteja tai dosentin tasoisia opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäseniä. Useimmissa tiedekunnissa kustos voi toimia myös tiedekunnan edustajana mikäli ei ole väitöskirjatutkimuksen ohjaaja tai muuten esteellinen.
Tiedekuntien ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löytyvät kunkin tiedekunnan ulkoisilta verkkosivuilta.