Vilppi ja plagiointi

Valitse koulutusohjelma

Hae koulutusohjelmaa

Kandiohjelmat

Maisteri- ja lisensiaattiohjelmat

Tohtoriohjelmat

Palauta oletusarvoihin

Valitse muu opetuksen järjestäjä

Ohjaaminen ja vastuu vilpistä

Erityisesti tieteellisten tekstien ja opinnäytetöiden ohjaamiseen kuuluu ohjaaminen hyvän tieteellisen käytännön ja tieteen etiikan kysymyksissä. Asianmukainen ja tieteenalan käytäntöjen mukainen viittaaminen ja muu lähteiden käyttö ovat opiskelijan harjoittelun ja oppimisen kohteena tieteellisiä tekstejä laadittaessa. Opiskelijoille on hyvä tässä yhteydessä muistuttaa vilpin ja plagioinnin piirteistä. Erityisen tärkeää on antaa tällaista ohjausta monikansallisissa opiskelijaryhmissä, joissa opiskelijoiden tiedot ja kokemukset vilpillisestä toiminnasta opintosuorituksissa ja opinnäytetöissä voivat vaihdella.

Urkund-plagiaatintunnistusohjelmaa voi hyvin käyttää opetuksen ja ohjauksen välineenä havainnollistettaessa viittaamiskäytäntöjen selkeyttä ja plagiointia. Urkundia on mahdollista käyttää helposti apuvälineenä myös erilaisten esseetekstien ja esseevastausten arvioinnissa Moodlessa ja muutoin. 

Opiskelija vastaa oman työnsä keskeisistä ratkaisuista samoin kuin mahdollisista vilpillisistä piirteistä. Vaikka opettaja ei siis olisi nimenomaisesti ohjannut ja ohjeistanut oikeaan viittauskäytäntöön taikka kertonut kurssillaan mikä on vilppiä tai plagiointia, ei tämä poista opiskelijan vastuuta tapahtuneesta vilpistä.

Mitä ovat vilppi ja plagiointi?

Kaikissa yliopisto-opinnoissa on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä ja lisäksi myös hyvää opintokäytäntöä. Opintosuoritukset on hankittava rehellisesti siten, että opiskelija antaa oikean kuva osaamisestaan. Kaikenlainen vilppi ja plagiointi opinnoissa on kielletty.

Vilppi on hyvän tieteellisen ja opintokäytännön loukkaamista epärehellisyydellä. Vilppiä harjoittava loukkaa tieteessä ja opinnoissa hyväksyttyjä työskentelytapoja ja menetelmiä joko tahallisesti, harhauttamistarkoituksessa tai piittaamattomuuttaan (tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään).

Plagioinnilla tarkoitetaan luvatonta lainaamista, eli jonkun toisen laatima työ (teksti, kaavio, ohjelmakoodi, kuva jne.) esitetään omana. Toisen työn luvattoman lainaamisen lisäksi plagiointi voi olla myös ns. itseplagiointia.

Vilppiä on muun muassa:

  • Sepittäminen (tekaistujen havaintojen tai faktojen esittäminen).
  • Vääristely (alkuperäisten havaintojen tai tiedon tarkoituksellinen muokkaaminen tai esittäminen vääristävästi).
  • Anastaminen (luottamuksellisesti esitetyn alkuperäisen idean, suunnitelman tai havaintojen oikeudeton esittäminen tai käyttäminen omissa nimissä).
  • Lunttaaminen (kiellettyjen keinojen tai apuvälineiden käyttö esimerkiksi tentissä tai tällaisen yritys).
  • Läsnäolovilppi (väärän kuvan antaminen omasta tai toisen läsnäolosta opintojaksolla).
  • Sääntöjen vastainen yhteistyö (esim. itsenäiseksi tarkoitettu työ on tehty muiden kanssa tai ”haamukirjoittajan” käyttäminen).
  • Plagiointi (jonkun toisen työn tai sen osan esittäminen omana).

Plagiointia on muun muassa:

  • Toisen tekstin käyttäminen omanaan ilman, että lähdettä lainkaan ilmoitetaan.
  • Toisen tekstin käyttäminen omanaan niin, että tekstiä on muunneltu vähäisessä määrin (ns. orjallinen jäljittely, esimerkiksi muutamia sanoja vaihdettu, sanajärjestystä hieman muutettu).
  • Sanatarkat lainaukset, joissa lähde on ilmoitettu mutta joista ei ilmene, että kyseessä on lainaus eikä pelkkä viittaus (ns. copy paste -menetelmä).
  • Hieman muunnellun tekstin käyttäminen siten, että lähde on ilmoitettu (copy paste -menetelmä ja orjallinen jäljittely yhdistettynä).
  • Oman aiemman työn käyttäminen uutena uutta opintosuoritusta varten ilmoittamatta, että työtä on käytetty toiseen opintosuoritukseen aiemmin (itseplagiointi).

Lähde: Walker, J. (2010) Measuring plagiarism: researching what students do, not what they say they do, Studies in Higher Education, 35:1, 41-59.

Huomaathan, että plagiointia ja tiedon jakamista koskevat käsitykset ja käytännöt ovat kulttuurisidonnaisia. Ei voi siis olettaa, että kaikilla Suomeen muualta tulevilla opiskelijoilla on samanlainen käsitys lähteidenkäytöstä ja viittauksesta kuin meillä. Onkin tarpeen keskustella siitä, mitä Helsingin yliopistossa ymmärretään plagioinnilla ja minkälaiseen tieteelliseen kirjoittamiseen opinnoissa pyritään. Kielelliset ongelmat voivat tuottaa plagiointia tai siihen verrattavissa olevaa ilmaisutapaa, jos opiskelijan kielitaito tai luottamus omaan kielelliseen ilmaisuunsa ei riitä tukemaan itsenäistä prosessointia ja tekstintuottamista. 

Plagioinnin tunnistaminen

Helsingin yliopistossa on käytössä plagiaatintunnistusjärjestelmä Urkund. Urkundia käytetään apuvälineenä tekstien alkuperäisyyden selvittämiseen. Opettajat voivat halutetessaan käyttää Urkundia apunaan myös opetuksessaan ja ohjauksessaan. Kaikki opinnäytetyöt käyvät Urkund-tarkistuksessa, mutta sen käyttöä suositellaan myös muiden tekstien kuten seminaaritöiden ja esseiden palautuksessa. Urkund-käyttöohje löytyy Opetustyön ohjeista.

Plagiaatintunnistusjärjestelmä toimii seuraavasti:

Digitaalisessa muodossa olevat dokumentit palautetaan Urkundiin vaihtoehtoisesti:

Kun dokumentti on vastaanotettu Urkundissa, tekstin alkuperäisyyttä vertaillaan järjestelmässä seuraaviin lähteisiin

  • avoin Internet (yli 10 miljardia sivua)
  • julkaisutietokannat
  • Urkundiin tallennetut dokumentit

Urkund-raportin tulos ei yksin ole osoitus plagioinnista, vaan plagioinnin tunnistaminen edellyttää työn viittausten ja viittaustekniikan sekä sisällön tarkistamista. 

Kuinka toimia, kun epäilet opiskelijaa vilpistä?

Urkund-plagiaatintunnistusohjelma on työväline vilpin ja plagioinnin tunnistamisessa. Urkund perustuu tekstien samankaltaisuuksien havaitsemiseen. Urkundin antama korkeakin vastaavuusprosentti tekstien välillä ei vielä välttämättä merkitse aihetta epäillä opiskelijaa vilpistä, vaan plagioinnin arviointi ja selvittäminen tapahtuu aina tapauskohtaisesti akateemisen arvioinnin perusteella. 

Seuraavassa on tiiviisti ohjeita tilanteeseen, jossa olet jo tehnyt vilppiepäilyn herättäneitä havaintoja opiskelijan tenttisuoristuksesta tai tekstistä. Vilppiin on puututtava. On tärkeää, että vilppiepäilyt käsitellään yliopistolla yhdenvertaisesti ja asianmukaisessa menettelyssä, jossa opiskelijan oikeusturva otetaan huomioon. 

  1. Arvioi tilannetta ja kysy opiskelijalta selitystä asiaan.
  2. Mikäli keskustelun perusteella vilppiä ei ole syytä epäillä, vaan opiskelijan toiminta on johtunut huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä ilman vilpillistä tarkoitusta, opasta oikeista käytännöistä ja ota ilmenneet puutteet huomioon opintosuorituksen arvostelussa.
  3. Ellei epäily hälvene, ilmoita epäilystä koulutusohjelman johtajalle tai koulutussuunnittelijalle, joka pyytää kirjallisesti opiskelijalta selvitystä ja järjestää kuulemistilaisuuden.
  4. Opiskelija voi pyytää kuulemistilaisuuteen mukaan tukihenkilön esim. ylioppilaskunnasta. Kuulemisesta pidetään pöytäkirjaa. Läsnä ovat opiskelija, opiskelijan mahdollinen tukihenkilö, epäilyn esittänyt opettaja, koulutusohjelman johtaja sekä yliopistopalveluiden työntekijä.
  5. Jos opiskelija myöntää vilpin tai vilppi katsotaan muuten toteennäytetyksi, hylätään koko opintosuoritus vilpin perusteella. Hylkäyspäätöksen tekee opettaja.
  6. Kuulemistilaisuuden pöytäkirja toimitetaan dekaanille tiedoksi. Mikäli dekaani arvioi, että asiaa pitää selvittää vielä tarkemmin, hän järjestää tarvittaessa uuden kuulemisen. 
  7. Dekaani vie asian harkintansa mukaan rehtorille.
  8. Rehtori voi harkintansa mukaan antaa varoituksen tai viedä asian yliopiston hallitukselle.
  9. Vakavissa tai varoituksesta huolimatta toistuvissa tapauksissa hallitus voi erottaa opiskelijan määräajaksi, enintään vuodeksi.

Lisätietoa ja tukea ongelmatilanteissa

Kun ohjaat opiskelijaa:

Kun tunnistat plagiointia tai mietit sen ehkäisemistä:

  1. Hyytinen, H., Löfström, E., & Lindblom-Ylänne, S. (2016). Beginning students’ problems in academic writing. Scandinavian Journal of Education.
    http://dx.doi.org/10.1080/00313831.2016.1147072
  2. Shephard, K., Trotman, T., Furnari, M. & Löfström, E. (2015). Teaching research integrity in higher education: policy and strategy. Journal of Higher Education Policy and Management, DOI: 10.1080/1360080X.2015.1102823
  3. Löfström, E. & Kupila, P. (2013) The Instructional challenges of Student Plagiarism. Journal of Academic Ethics, 11(3), 231-242. DOI:10.1007/s10805-013-9181
  4. Löfström, E. & Kupila, P. (2012). Plagioinnin syyt ja yliopisto-opetuksen keinot puuttua niihin. Yliopistopedagogiikka, 19(1).
    Online: http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2012/05/03/plagioinnin-syyt-ja-yliopisto-opetuksen-keinot-puuttua-niihin/
  5. Löfström, E., (2011) “Does plagiarism mean anything? LOL” Students’ conceptions of writing and citing. Journal of Academic Ethics, 9, 257-275.
  6. Löfström, E. & Kupila, P. (2011). Plagiaatintunnistamisjärjestelmä oppimisen ohjaamisen välineenä? Pedaforum Yliopistopedagoginen aikakausjulkaisu,  18(2), 17-20.

Tarvitsetko tukea – ota yhteyttä:

Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö (tunnukset, Urkundin toiminta)
osoite: opetusteknologia@helsinki.fi

Oikeudelliset asiat, plagiaattiepäilyn selvittäminen: oman koulutusohjelman koulutussuunnittelija ja johtaja sekä tarvittaessa lakipalvelu-opintoasiat@helsinki.fi

Tutustu myös Urkundin käyttöohjeisiin

Katso myös opiskelijan ohjeet

Aiheeseen liittyvät opiskelijoille suunnatut ohjeet löydät Opiskelijan ohjeet -palvelusta.