Miten suunnittelen arvioinnin

Valitse koulutusohjelma

Hae koulutusohjelmaa

Kandiohjelmat

Maisteri- ja lisensiaattiohjelmat

Tohtoriohjelmat

Palauta oletusarvoihin

Valitse muu opetuksen järjestäjä

Helsingin yliopistossa opetuksen suunnittelun lähtökohtana on konstruktivistinen linjakkuus, jonka mukaan opetuksen tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arviointikäytänteet ovat linjassa keskenään ja tukevat yhdessä laadukasta, syväsuuntautunutta oppimista. Konstruktiivinen linjakkuus on myös osaamisperustaisuuden kulmakivi. Arvioinnissakin lähtökohtana tulisi olla se, että se kohdistuu osaamistavoitteisiin.

Arviointi oppimisen tukena

Arviointi on itsessään oppimistapahtuma ja samalla keino oppimisen tukemiseen. Arviointi vaikuttaa ratkaisevasti opiskelijoiden oppimiseen: opiskelijoiden huomio kiinnittyy yleensä siihen, miten kurssi suoritetaan eikä välttämättä siihen, minkälaiset osaamistavoitteet kurssilla on.

Jos arviointi ei ole linjassa osaamistavoitteiden kanssa, ei opiskelijoiden osaaminen kurssilla välttämättä kehity. Siten arviointimenetelmien kehittäminen on keskeinen keino muuttaa opiskelijoiden oppimistapoja. Onnistunut arviointi kannustaa opiskelijoita syväsuuntautuneeseen oppimiseen, ja sen tulisi olla mahdollisimman kiinteä osa opetusta.   

Oppimista tukeva arviointi keskittyy ydinosaamiseen, jotka on määritelty kurssin osaamistavoitteissa, ja konstruktiivisesti linjakkaat arviointimenetelmät suunnitellaan siten, että niiden avulla arvioidaan osaamistavoitteiden saavuttamista. Lisäksi arvioinnin suunnittelussa on olennaista pohtia:

  • minkälaista osaamista opiskelijoilta odotetaan  (esim. käsitteen määrittely, kriittinen ajattelu, vuorovaikutustaidot, ongelman ratkaiseminen) ja
  • miten arviointi tukee osaamisen kehittymistä.

Jos osaamistavoitteena on esimerkiksi opiskelijan ongelmanratkaisutaidon kehittyminen, tulisi arvioinnin keskittyä ongelmaratkaisutaitojen kehittymisen tukemiseen kurssilla (esim. opettajan palaute, vertaispalaute, itsearviointi, välitentti jne.)  Onnistuneessa linjakkaassa opetuksessa loppuarviointi kohdistuu tällöin opiskelijoiden ongelmaratkaisutaitojen arviointiin eikä esimerkiksi käsitteiden määrittelyyn.

Arvioinnin muotoja

Oppimisen arviointi voi olla formatiivista eli kurssin aikana tapahtuvaa, oppimisen tukemiseen tähtäävää oppimisen arviointia (esim. palaute kurssin aikana) tai summatiivista eli opintojakson päätteeksi tapahtuvaa oppimisen arviointia (esim. lopputentti). Laadukkaassa Opetuksessa on hyvä käyttää erilaisia formatiivisen arvioinnin muotoja, sillä silloin voidaan parhaiten ohjata ja suunnata opiskelijoiden oppimista.

Myös diagnostinen arviointi eli ennakkotietojen arviointi ennen kurssia tai kurssin alussa on tärkeää, koska opiskelijoiden ennakko-osaaminen vaikuttavaa paljon siihen, miten opiskelijat oppivat. Diagnostista arviointia voidaan käyttää opetuksen suunnittelun lähtökohtana, sillä sen avulla opettaja voi tunnistaa mahdollisia puutteita tai virhekäsityksiä opiskelijoiden tiedoissa.

Arvioinnin tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden elinikäisen oppimisen taitojen kehittymistä eli arviointi voi myös kohdistua esimerkiksi opiskelijoiden omien arviointitaitojen tukemiseen. Esimerkiksi itse- ja vertaisarviointi ovat hyviä keinoja esimerkiksi oman osaamisen tunnistamiseen ja arviointitaitojen kehittymiseen.  Niiden on myös todettu tukevan syvällisempää oppimista sekä muita elinikäisen oppimisen taitoja. Samalla on mahdollisuus kannustaa opiskelijoita aktiiviseen vastuunottoon omasta oppimisestaan.  Kaikesta arvioinnista ei tarvitse antaa numeroa, eikä sen tarvitse aina olla opettajan kontrolloimaa. Esimerkiksi itse- ja vertaisarviointia voi käyttää sekä summatiivisessa että formatiivisessa arvioinnissa.

Konstruktiivisesti linjakkaassa opetuksessa arviointi perustuu arviointikriteereihin, joita tulee miettiä jo ennen opintojakson alkua, ts. millainen osaaminen johtaa mihinkin arvosanaan. Arviointikriteereiden esittäminen opiskelijoille kurssin alussa ja kriteereistä keskustelu auttaa myös opiskelijoita sitoutumaan opiskeluun ja ymmärtämään, millaista osaamista heiltä tullaan kurssin aikana odottamaan.

Ajattelemisen aihetta

  • Mikä on arvioinnin tavoite kurssillani?
  • Millä keinoin arvioin osaamistavoitteiden saavuttamista? Kohdistuuko arviointi osaamistavoitteisiin?
  • Miten liitän arvioinnin osaksi opetusta ja oppimista (formatiivinen arviointi)? Miten se tukee opiskelijoiden osaamisen kehittymistä?
  • Kuinka annan opiskelijoille palautetta arvioinnista? Kuka arvioi (opettaja, vertaiset, opiskelija itse)?

Katso myös opiskelijan ohjeet

Aiheeseen liittyvät opiskelijoille suunnatut ohjeet löydät Opiskelijan ohjeet -palvelusta.