Opettajien ja tutkijoiden vaihtokokemuksia

Teksti: Kaarlo Somerto, 2018

Marjut Jyrkinen on työskennellyt Helsingin yliopistolla vuodesta 2012. Hän toimii työelämän ja tasa-arvon tutkimuksen sekä sukupuolentutkimuksen apulaisprofessorina ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman WeAll-hankkeen konsortiojohtajana.

Tammikuussa 2018 Jyrkinen kävi Erasmus-opettajavaihdossa Liettuassa, Vilnan yliopistossa ja Kaunasin teknisessä yliopistossa. Jo tätä aiemmin hänellä oli takanaan useampi opettaja- ja tutkijavaihto Edinburghin yliopistossa Skotlannissa.

Miksi juuri Liettua, Marjut Jyrkinen?

”Minulla oli ollut yhteistyötä jo aiemmin näiden yliopistojen tutkijoiden kanssa. Sieltä tuli sitten toive, että tulisin sinne vierailulle puhumaan erityisesti intersektionaalisuudesta eli risteävistä eroista sekä hankkeemme tutkimusteemoistamme.”

”Näistä aihepiireistä kiinnostuneita tutkijoita Liettuasta on ollut myös Suomessa.”

”Vastavuoroisuusperiaatteen mukaan vaihdamme osaamista, näkemystä ja kokemusta. Kanssani samaan aikaan Liettuassa oli myös Jyväskylän ja Tampereen yliopistoista muutamia tutkijoita. Kun on irti arkityöstä, on enemmän aikaa tutustua myös suomalaisiin kollegoihin vaihdon merkeissä.”

Paikkana Liettua yllätti Jyrkisen.

”Olin todella positiivisesti yllättynyt Vilnasta, ja erityisesti Kaunasista. Se on paikka minne olisi kiva mennä vaikka lomallekin!”

Hakuprosessi sujui Jyrkisen mukaan jouhevasti. Erasmus-opettajavaihdon järjestäminen oli sekä Helsingin että Vilnan yliopiston väelle tuttua toimintaa. Haasteellista Jyrkiselle oli ainoastaan ajan löytäminen. ”Viikko, mitä itse olin vaihdossa, on iso ajallinen investointi.”

Parasta vaihdossa oli Jyrkisen mukaan yhteistyökumppaneiden tapaaminen. Vaihdossa keskustelulle ulkomaiden kollegoiden kanssa on kunnolla aikaa, mikä mahdollistaa pintaa syvemmälle meneviä, aidosti hedelmällisiä keskusteluja.

”Jotenkin ystävällisyys siellä oli hyvin vaikuttavaa. Tunsi olevansa tervetullut.”

”Oli mukavaa tavata ihmisiä muissakin tilanteissa kuin konferensseissa ja keskustella kaikesta maan ja taivaan välillä.”

Entä mitä oppia Jyrkinen sai vaihdosta? Apulaisprofessorin toimessa pedagogiset taidot ovat tärkeitä, joiden suhteen hän katsookin vaihdon olleen opettavainen kokemus.

”Yksi juttu mikä on hyvä pitää mielessä, on se kohdeyleisö, jonka eteen menee puhumaan. Ehkä vierailun aikana osalle aloittelevista opiskelijoista olin varautunut kertomaan turhankin mutkikkaasti joitakin asioita. Perusopettaminen ja luennoinnin kohdeyleisön huomioiminen on tosi tärkeää.”

Jäikö Liettuan matka Jyrkisen viimeiseksi vaihdoksi, vai lähteekö hän vielä uudestaan reissuun?
”Kyllä varmaan sitten kun aikataulubudjetti antaa periksi. Kansainvälinen vaihto ja yhteistyö on tärkeää ja avartavaa.”

”Suosittelisin vaihtoon lähtemistä muille Helsingin yliopiston henkilökunnan jäsenille lämpimästi. Opettaja- ja tutkijavaihto on mielestäni kivempaa kuin pelkkä tieteellisten konferenssien läpikäyminen – se avartaa ja antaa uusia ideoita. Positiivinen kokemus, suosittelen.”

Teksti: Kaarlo Somerto 2018

Kuluttajatutkimuksen yliopistolehtori Minna Kaarakainen vietti keväällä 2018 reilun viikon opettaja- ja tutkijavaihdossa Uudessa-Seelannissa. Kaarakaisen matka suuntautui Uuden-Seelannin vanhimpaan ja suurimpaan yliopistoon, University of Otagoon. Yliopistolla on Uudessa-Seelannissa useampi toimipiste, joista Kaarakainen vieraili Dunedinin kaupungissa.

”Matkanteko kesti pitkään, ja vietinkin itse Dunedinissa vain viikon. Tämän lisäksi kävin Wellingtonissa jututtamassa sosiaali- ja terveysministeriön väkeä kansalaisten osallistamisesta, johon meni yksi päivä,” Kaarakainen kertoo.

Mielenkiinto kansalaisten osallistamista kohtaan olikin Kaarakaisen yksi tärkeimmistä syistä lähteä vaihtoon juuri Uuteen-Seelantiin.

”Tutkin sote-palveluiden asiakkuuksia ja kansalaisten osallistamista. Osallistamista on tutkittu Otagossa paljon, ja Uudessa-Seelannissa sote-palveluiden valmistelussa kansalaisia on osallistettu. Lisäksi lähtöön vaikutti opetuskokemuksen saaminen uudessa maassa.”

”Olen tehnyt erilaisia sote-uudistukseen liittyviä selvityksiä 15 vuoden ajan. Siinä on ärsyttänyt se, ettei kansalaisia oteta prosessissa huomioon, eikä heidän mielipiteitään kysytä. Tämä on Uudessa-Seelannissa ihan eri tasolla sekä kunnallisessa että kansallisessa päätöksenteossa. Siksi halusin sinne, ja tuntuikin oikealta onnenkantamoiselta kun selvisi että Helsingin yliopistolla on vaihtosopimus University of Otagon kanssa.”

Kaarakaisen vaihto oli antoisa ja monipuolinen. Opettaminen englanniksi uudenlaisessa yliopistokulttuurissa oli kehittävä kokemus, joka toi opetustaitoihin lisää varmuutta. Käynti Uuden-Seelannin sosiaali- ja terveysministeriössä oli kansalaisten osallistamista koskevien kysymysten suhteen silmiä avaava. Parasta vaihdossa olivat kuitenkin uudet ihmiset.

”Vaikka kuinka internet ja videoyhteydet mahdollistavat yhteydenpitoa ja ihmisten näkemistä, se ei kuitenkaan korvaa sitä, että käy henkilökohtaisesti paikan päällä. Jos ajatellaan että lähtisin hakemaan rahoitusta vaikka sote-asiakkuuksia koskevaan hankkeeseen, niin onhan täysin eri asia lähettää jollekin tapaamalleni University of Otagon professorille asiasta sähköpostia nyt vaihdon jälkeen, kuin jos en olisi koskaan häntä tavannut.”

Kaarakainen näkee kansainvälisen liikkuvuuden omalle työlleen ehdottoman tärkeänä. Hän toivookin, että mahdollisimman moni hyödyntäisi mahdollisuuden oman jokapäiväisen työn ja kotitoimiston ulkopuolelle näkemiselle, ja lähtisi vaihtoon.

”Aina kun lähtee johonkin konferenssiin tai muualle niin saa erilaisia yhteysverkostoja. Ja vaihdossa kun upottautuu siihen sen paikan arkeen, sitä elämää ja kulttuuria ymmärtää vielä ihan eri tasolla.”

Minna Kaarakainen suositteleekin vaihtoon lähtemistä kaikille Helsingin yliopiston henkilökunnan jäsenille.

”Ehdottomasti! Sen pitäisi olla jonkinasteinen velvollisuus että näkee oman toimiston ulkopuolelle.”

Teksti: Hilkka Honkanen 2018

Lingvistien kohtaamisia opettajavaihdossa

Eteläslaavilaisten kielten ja kulttuurien yliopistolehtori Johanna Virkkula vietti keväällä 2018 viikon Bosnia ja Hertsegovinan mielenkiintoisessa pääkaupungissa, Sarajevossa. Vaihtokohteen valinta tuntui luonnolliselta, sillä Virkkula tutkii Bosnia ja Hertsegovinan kielitilannetta, ja olikin käynyt maassa jo pari kertaa tutkimusaineistoa keräämässä. Erasmus+ Global -vaihto mahdollisti erilaisen reissun maahan:

”Ajattelin, että opettajavaihto Sarajevoon olisi hyvä tapa vahvistaa yhteyksiä sinne päin. Yksi professori oli tuttu jo ennestään, mutta yhteistyömme on vielä alkuvaiheissa. On kuitenkin aivan eri asia tavata kollegoja ja mahdollisia tulevaisuuden yhteistyökumppaneita kasvotusten, kuin pelkkien sähköpostien välityksellä. Paikan päällä vuorovaikutus on aivan erilaista, vaikka toisen tuntisikin hyvin.”

Erasmus+ Global vaihtoon kuuluu viikon aikana kahdeksan tuntia opetusta, jotka Virkkula käytti pitämällä neljä luentoa omasta tutkimuksestaan, joka käsittelee bosnian, kroatian ja serbian kielen opetusta Suomessa, sekä paikallisen kielen ja suomen kielen eroja.

”Tuntien suunnittelu etukäteen oli hieman haastavaa, sillä en tiennyt, millä vuosikurssilla opiskelijat ovat. Opiskelijat kuitenkin pitivät luentoja mielenkiintoisina, ja yllättäen luentoani saapui kuulemaan myös paikallinen arvostettu tutkija, jonka tutkimuksia olen itsekin paljon seurannut. Se oli jännittävää ja hauskaa. Muutenkin koko vaihdon aikana vuorovaikutusta paikallisten tunnettujen lingvistien kanssa oli enemmän, kuin etukäteen uskoin olevan.”

Vaihto Sarajevoon oli Virkkulan ensimmäinen opettajana tehty vaihto, mutta opiskeluajoilta kokemusta Balkanin alueella opiskelusta löytyy.

”Omien opiskelijavaihtojen kautta opetuskulttuuri oli jo tuttua. Vaihdossa kuitenkin oppii kohdemaan lisäksi myös näkemään oman yliopiston opetuskulttuurin uudesta perspektiivistä. Huomasin myös, että vaikka yliopistojen välillä on eroja yksityiskohdissa, ovat ihmisten intressit samoja. Viikossa tästä ehtii nähdä vain pienen osan.”

Vaihtoaikaa Virkkula piti hieman lyhyenä, mutta riittävänä. ”Seitsemän päivän vaihdostani kaksi meni matkustamiseen, eli paikan päällä olin viisi päivää. Se on melko lyhyt aika esimerkiksi yhteistyöprojekteille, mutta luo puitteet hyvälle startille.”

Vaihto Sarajevossa vakuutti, ja Virkkula toteaakin voivansa hyvin kuvitella lähtevänsä vaihtoon uudestaan, Sarajevoon tai muualle. ”Vaihdossa olo on hauskaa ja antoisaa, ja hakuprosessi on helppo. Jos menen vaihtoon uudestaan, haluaisin harjoittaa menetelmällisiä opettajan taitojani, eli siis oppia opettamista. Olisi mielenkiintoista esimerkiksi seurata, miten toiset opettajat opettavat jonkun tietyn asian.” 

Lopuksi vielä vinkki muille vaihtoon lähtijöille: ”Sarajevon yliopistolla oli paljon kiinnostavia tapahtumia siellä ollessani. Paikalliselta yhteishenkilöltä kannattaakin kysellä mahdollisista juhlallisuuksista, kirjanjulkistuksista, ynnä muusta yliopistolla tapahtuvasta ohjelmasta jo etukäteen, jotta kiinnostavimmat tapahtumat osaa sijoittaa viikko-ohjelmaan. ”