Suosituksia hops-ohjaajille erityistilanteisiin

Valitse koulutusohjelma

Hae koulutusohjelmaa

Kandiohjelmat

Maisteri- ja lisensiaattiohjelmat

Tohtoriohjelmat

Palauta oletusarvoihin

Valitse muu opetuksen järjestäjä

Tällä sivulla on suosituksia siitä, miten voit toimia hops-ohjaajana tietyissä erityistilanteissa, joissa opiskelijalla on jokin oppimisen haaste. Suositukset on hyväksytty Helsingin yliopiston erityisjärjestelyjen asiantuntijaryhmässä.

Yliopisto-opiskelijat tuntevat yleensä hyvin omat haasteensa etenkin, jos he ovat ehtineet opiskella jo jonkin aikaa. Siksi usein hyvä lähtökohta on kysyä opiskelijalta itseltään, mikä voisi tukea hänen oppimistaan. Kannusta opiskelijaa opiskelutaitojen kehittämiseen ja hänelle toimivien opiskelutapojen käyttöön.

Lisätietoa saat opintopsykologeilta, opiskelijapalveluiden esteettömyysyhdyshenkilöiltä ja pedagogisilta ylipistonlehtoreilta.

Jännittäminen

  • Jännittäminen on tavallista ja normaalia; ryhmätyöt, keskustelut ja erityisesti esiintyminen muiden ihmisten edessä ovat monille opiskelijoille jännittäviä. Ongelmaksi jännittäminen muuttuu silloin, jos se estää opiskelijaa osallistumasta vuorovaikutusta sisältäville kursseille tai kurssit jäävät kesken jännittämisen takia.
  • Jännittämiseen voidaan vaikuttaa harjoittelemalla vuorovaikutustaitoja ja esiintymistä. Onnistumisen kokemusten ja taitojen kehittymisen kautta jännittäminen kohtuullistuu. Oman jännittämisen kanssa voi oppia elämään. Tärkeää on myös muistaa, että jännittämisestä ei tarvitse päästä eroon. Kohtuullisena pysyessään siitä on hyötyä, sillä se auttaa pitämään fokuksen tehtävässä.

Suosituksia hops-ohjaukseen

  • Kiinnitä ohjauksessa huomiota opiskelijan kurssisuorituksiin. Jos huomaat, että suorituksista puuttuu pakollisia kursseja, joissa on vaadittu esiintymistä tai ryhmätöiden tekemistä, voit varovasti kysellä asiasta ja ohjata tarvittaessa hakemaan tukea.
  • Opiskelijan on hyvä vähitellen lisätä opintoihinsa kursseja, joissa on ryhmätöitä, keskusteluja ja esiintymistä. Miettikää, miten tämä voisi tapahtua niin, että opiskelija saisi vähitellen positiivisia kokemuksia jännittävistä tilanteista. Epämukavuusalueelle astuminen on välttämätöntä, jotta sosiaaliset taidot voisivat kehittyä, mutta toisaalta liian suuret vaatimukset voivat lisätä jännittämistä ja kuormittuneisuutta.
  • Opiskelija voi valita jonkun esiintymistä sisältävän kurssin ja sopia siihen aluksi erityisjärjestelyitä. Taitojen kehittyessä tarve erityisjärjestelyille usein pienenee.
  • Konsultoi tarvittaessa opintopsykologia. Opiskelijan niin toivoessa voidaan järjestää tapaaminen, johon myös opintopsykologi osallistuu.

Tukea jännittäjille

Tarkkaavaisuuden ongelmat

  • ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) on toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö, johon liittyy tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Se vaikuttaa useisiin elämän osa-alueisiin, myös opiskeluun. ADHD on monimuotoinen ja jokaisen opiskelijan tilanne on yksilöllinen.
  • ADHD:n oireet ovat usein voimakkaampia, jos ympäristössä on paljon häiriötekijöitä, toimintaohjeet ovat epäselviä tai vaaditaan pitkäkestoista ponnistelua.
  • Itsenäisessä opiskelussa haasteena voivat olla opiskelusuunnitelman tekeminen ja sen mukaan eteneminen, tehtävien tekoon tarvittavan ajan hahmottaminen, keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä vaativien tehtävien loppuun saattaminen tai kiinnostaviin tehtäviin uppoutuminen.
  • ADHD:hen liittyy haasteiden lisäksi myös vahvuuksia. Opiskelija voi esim. olla hyvin luova, innovatiivinen ja energinen, eikä pelkää uusia haasteita.

Suosituksia hops-ohjaukseen

  • Käy opiskeluun liittyviä ohjeita ja toimintatapoja läpi opiskelijan kanssa kahden kesken.
  • Kysy opiskelijalta, millainen oppimateriaali ja työskentely tukevat hänen oppimistaan. Auta häntä valitsemaan sopivia suoritustapoja, jos niitä on tarjolla. Esimerkiksi ryhmätyöskentely ja keskusteleminen voivat helpottaa asioiden käsittelyä ja oppimista.
  • Ohjaa opiskelijaa käyttämään jotakin ajanhallinnan apuvälinettä kuten lukujärjestystä, kalenteria, muistivihkoa ja matkapuhelimen ajanhallintatoimintoja muistamisen ja suunnittelun tukena.
  • Opintosuunnitelmia tehdessä huomioi selkeä ohjeistus ja anna palautetta suunnitelman tekemisen edistyessä. Opiskelijaa sisällöllisesti vähemmän kiinnostavat, mutta pakolliset kurssit on hyvä sijoitella sopivasti pitkin lukuvuotta.
  • Varaa seurantakäynti opintosuunnitelman päivittämiseksi esim. periodien tai lukuvuoden loppuun. Säännölliset tapaamiset antavat jatkuvuutta ja opiskelija voi tehdä tarvittaessa muutoksia suunnitelmaansa palautteen perusteella.
  • Konsultoi opintopsykologia. Tarvittaessa ja opiskelijan niin toivoessa voidaan järjestää tapaaminen, johon myös opintopsykologi osallistuu.

Tukea adhd-opiskelijalle

  • Opintopsykologin ohjaus: joko ryhmä- tai yksilöohjaus, ryhmistä etenkin Tarkkaavaisuuden haasteita? -ryhmä

Autismin kirjo

  • Autismin kirjolla viitataan ihmisiin, joilla on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö. Häiriö vaikuttaa siihen, miten ihminen viestii, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman ja miten hän on vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
  • Niin oireet kuin häiriöön liittyvät toimintarajoitteet ovat yksilöllisiä. Opiskelijoilla häiriö voi näkyä esimerkiksi tehtävien aloittamisen ja valmiiksi saamisen vaikeutena, oman toiminnan ohjaamisen puutteina, hitaana prosessointina, aistiyliherkkyytenä, tarkkaavaisuuden tason vaihteluina tai tunteiden säätelyn ongelmina. Työskentely ryhmissä voi olla haastavaa.
  • Toisaalta opiskelijan vahvuutena voi olla esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen ja keskittymiskyky erityisiin mielenkiinnon kohteisiin sekä hyvä oikeudentaju.

Suosituksia hops-ohjaukseen

  • Ole ohjaustilanteessa täsmällinen ja konkreettinen. Ennakoi. Käy opiskeluun liittyviä ohjeita ja toimintatapoja läpi opiskelijan kanssa.
  • Säännöllinen henkilökohtainen ohjaus ja opintosuunnitelman läpikäyminen tukee oppimista.

Lukivaikeus

  • Lukemisen ja kirjoittamisen haasteet voivat näkyä usealla tavalla. Suomen- ja ruotsinkielisillä haasteet äidinkielen lukemisessa näkyvät usein lukemisen hitautena ja/tai virhealttiutena kirjoittamisessa.
  • Kielissä, joissa kirjain-äännevastaavuus on heikko, lukivaikeus näkyy tyypillisesti enemmän. Tällöin kirjoitusvirheet ovat tyypillisiä ja henkilölle tuntemattomien sanojen lausuminen tai kirjoittaminen on haastavaa. Tästä syystä lukivaikeus näkyy usein haasteina kirjoittaa vieraita kieliä, kuten englantia.
  • Joillekin uusien käsitteiden muistista haku voi olla haastavaa, jolloin niiden muistaminen vaatii useampia toistoja.
  • Lukivaikeuteen voi myös liittyä kapeutta työmuistissa, jolloin voi olla haastavaa muistaa pitkiä ohjeita tai luennolla seurata opetusta ja tehdä muistiinpanoja samanaikaisesti.

Suosituksia hops-ohjaukseen

  • Opintosuunnitelmaa tehdessä on hyvä huomioida, että erityisen paljon lukemista tai kirjoittamista vaativat kurssit on ripoteltu mahdollisuuksien mukaan pitkin lukuvuotta. Osassa oppiaineista tämä onnistuu sijoittamalla harjoituskursseja (laboratoriokurssit, kenttäkurssit) tasaisesti eri periodeihin.
  • Opiskelijan kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä on kohtuullinen määrä opintopisteitä liiallisen kuormittuneisuuden välttämiseksi. Osan opinnoista voi sijoittaa esimerkiksi kesään, jolloin opiskelija saa väljyyttä periodien aikaiseen työskentelyyn. Opiskelijaa on syytä myös ohjata hakemaan erityisjärjestelyinä lisäaikaa esimerkiksi vaativimpien kirjoitustehtävien palauttamiseen.

Tukea lukivaikeuteen

Mielenterveyden ongelmat

Lähes jokainen meistä oireilee jossain elämänvaiheessa psyykkisesti. Mielenterveyteen vaikuttavat monenlaiset yksilölliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät, elämäntilanteet ja kokemukset. Esimerkiksi pitkittynyt stressi tai uniongelmat voivat heikentää tilapäisesti toimintakykyä.  Monet psyykkiset oireet ovat ohimeneviä. Mielenterveys kuormittuu joissain elämän vaiheissa enemmän kuin toisissa, ja tilapäinen henkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on aivan normaalia.

Opiskelijoista joka viides mies ja yli kolmannes naisista kärsii mielenterveyden häiriöistä. Niissä psyykkinen oireilu on pitkäkestoista ja niin vakava-asteista, että se aiheuttaa merkittävää haittaa toimintakyvylle ja arkielämälle, yleensä siis myös opiskelulle. Varhainen tunnistaminen ja sopivan avun saaminen on oleellista. Kuntoutuminen on usein pitkällinen prosessi.  Toisaalta elämä mielenterveyshäiriön kanssa voi olla ihan yhtä monipuolista ja mielekästä kuin kenellä tahansa muullakin.

Hops-ohjaajana voit siis kohdata sekä opiskelijoita, jotka oireilevat tilapäisesti tai opiskelijoita, joilla on jokin pidempiaikainen mielenterveyden häiriö.

Suosituksia hops-ohjaukseen

  • Liiallinen stressi ja kuormitus lisäävät psyykkistä oireilua. Siksi opiskelijan kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä on hänelle kohtuullinen määrä opintoja opiskelijan jaksamisen näkökulmasta. Osan opinnoista voi sijoittaa esimerkiksi kesään, jolloin opiskelija saa väljyyttä periodien aikaiseen työskentelyyn. Kursseja voi myös priorisoida niin, että jos työmäärä osoittautuu liian suureksi, opiskelija voi pudottaa lukujärjestyksestään vähemmän tärkeitä kursseja.
  • Sinun ei tarvitse tietää, mikä diagnoosi opiskelijalla on tai onko sellaista. Oireilevan opiskelijan kanssa voi keskustella kuten ihminen ihmiselle. Vaikka diagnoosia ei tarvitse tehdä tai tietää, ole tietoinen mahdollisista omista ennakkoluuloistasi; tieto mielenterveyden häiriöistä voi vähentää ennakkoluuloja ja omaa epävarmuutta.
  • Jos olet huolissaan opiskelijasta, huoli on hyvä ottaa puheeksi mahdollisimman varhain. Olennaista on hienotunteisuus ja opiskelijan kunnioittaminen. Voit esimerkiksi sanoa opiskelijalle, että olet miettinyt, miten hän voi ja kertoa havainnostasi (olen huomannut, että olet jättänyt kursseja kesken, ne eivät ole menneet läpi jne. tai että olet näyttänyt väsyneeltä). Älä tee tulkintoja vaan pitäydy faktoissa tai puhu vain omista kokemuksistasi. 
  • Jos oman ohjauksen rajat tuntuvat tulevan vastaan, voit konsultoida opintopsykologia tai ohjata opiskelijan opintopsykologin vastaanotolle tai YTHS:ään. Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimerkiksi kertomalla, että monet ovat hyötyneet opintopsykologin ohjauksesta tai yths:n palveluista.
  • Jos opiskelija oireilee voimakkaasti ja tarvitsee heti apua, soita 112.   

Katso myös opiskelijan ohjeet

Aiheeseen liittyvät opiskelijoille suunnatut ohjeet löydät Opiskelijan ohjeet -palvelusta.