Suosituksia opettajille erityistilanteisiin

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt.

Tällä sivulla on suosituksia siitä, miten toimia opetustilanteissa, joissa opiskelijalla on jokin opiskelua haittaava oppimisen haaste. Suositukset on hyväksytty Helsingin yliopiston yksilöllisten järjestelyjen asiantuntijaryhmässä. Esitellyt haasteet saattavat edellyttää yksilöllisiä järjestelyjä, mutta voit vähentää niiden tarvetta erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla, jotka hyödyttävät muitakin opiskelijoita. 

Tukea ongelmatilanteisiin voit pyytää aina tarvittaessa opintopsykologeilta, opiskelijapalveluiden esteettömyysyhdyshenkilöiltä ja pedagogisilta ylipistonlehtoreilta.

Yliopisto-opiskelijat tuntevat yleensä hyvin omat haasteensa etenkin, jos he ovat ehtineet opiskella jo jonkin aikaa. Siksi usein hyvä lähtökohta on kysyä opiskelijalta itseltään, mikä voisi tukea hänen oppimistaan. Kannusta opiskelijaa opiskelutaitojen kehittämiseen ja hänelle toimivien opiskelutapojen käyttöön. Voit ohjata opiskelijan opintopsykologin vastaanotolle, mikäli hän kaipaa enemmän tukea opiskeluunsa ja hänelle sopivien työskentelytapojen etsimiseen.

Jännittäminen

Jännittäminen on tavallista ja normaalia; ryhmätyöt, keskustelut ja erityisesti esiintyminen muiden ihmisten edessä ovat monille opiskelijoille jännittäviä. Ongelmaksi jännittäminen muuttuu silloin, jos se estää opiskelijaa osallistumasta kursseille tai kurssit jäävät kesken jännittämisen takia.

Jännittämiseen voidaan vaikuttaa harjoittelemalla vuorovaikutustaitoja ja esiintymistä. Onnistumisen kokemusten ja taitojen kehittymisen kautta jännittäminen kohtuullistuu. Oman jännittämisen kanssa voi oppia elämään. Tärkeää on myös muistaa, että jännittämisestä ei tarvitse päästä eroon. Kohtuullisena pysyessään siitä on hyötyä, sillä se auttaa pitämään fokuksen tehtävässä.

Suosituksia jännittämisen vähentämiseksi opetustilanteissa

  • Keskustele opiskelijoiden kanssa siitä, että jännittäminen on normaalia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
  • Jos opiskelijat eivät tunne toisiaan, varaa tutustumiselle aikaa. Jännitystä vähentää se, että tutustuminen aloitetaan pariharjoituksilla tai pienryhmissä. Työskentely toistuvasti saman parin tai pienryhmän kanssa voi lisätä turvallisuutta. 
  • Jatka pari- ja pienryhmätehtäviä läpi kurssin, jos se on kurssin tavoitteiden mukaista. Myös esiintymistä voi suunnitella ja toteuttaa pareittain tai pienryhmissä.
  • Selkeät tehtävät, tehtävänannot ja pelisäännöt vähentävät kaikkien opiskelijoiden epävarmuutta ja jännittämistä. Esimerkiksi pienryhmissä voidaan sopia rooleista ja työnjaosta.

Suosituksia erityistilanteisiin

  • On opiskelijan edun mukaista harjoitella sosiaalisia taitoja, mutta toisinaan kurssin vaatimukset ja suoritustavat ovat opiskelijalle liian kuormittavia. Liian kovat vaatimukset eivät tue opiskelijan kehittymistä vaan tuottavat epäonnistumisen kokemuksia ja lisäävät helposti sosiaalisten tilanteiden välttelyä.
  • Kannusta opiskelijaa lisäämään vähitellen opintoihinsa kursseja, joissa on ryhmätöitä, keskusteluja ja esiintymistä. Tavoitteena on, että opiskelija saisi itselleen sopivalla tavalla onnistumisia ja positiivisia kokemuksia jännittävistä tilanteista. Taitojen kehittyessä tarve yksilöllisille järjestelyille usein pienenee.
  • Kiinnitä huomiota opiskelijan kurssisuorituksiin. Jos huomaat, että suorituksista puuttuu pakollisia kursseja, joissa on vaadittu esiintymistä tai ryhmätöiden tekemistä, voit varovasti kysellä asiasta ja ohjata tarvittaessa hakemaan tukea.
  • Etsi suoritusvaihtoehtoja niin, että kurssin tavoitteet kuitenkin täyttyvät:
    • Jos kurssin osaamistavoitteena ei ole viestintä- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu, voit sopia opiskelijan kanssa muita suoritustapoja kuten esseet tai oppimispäiväkirjat niin, että kurssin tavoitteet voidaan saavuttaa ja vaatimustaso vastaa muita suoritustapoja.
    • Jos kurssin osaamistavoitteena on viestintä- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu, opiskelijan kanssa voi sopia yksilöllisesti räätälöidystä suoritustavasta. Jotta kurssiin sisältyvien sosiaalisten taitojen harjoittelu olisi opiskelijalle mahdollista, lähde liikkeelle hänen tilanteestaan ja lähtökohdistaan. Keskustele opiskelijan kanssa kahden kesken ja etsikää harjoittelutapoja, jotka ovat sillä hetkellä mahdollisia.

Esimerkkejä: 

  • Kandiesitelmä pienemmälle ryhmälle tai opettajalle
  • Esitys videoidaan ja esitetään muille opiskelijoille tai vain opettajalle
  • Opponointi seminaarissa kirjallisesti ja palautteen antaminen kahden kesken toiselle opiskelijalle tai opettajan avustuksella
  • Taululaskuharjoituksissa tehtävien ratkominen ensin pienryhmissä tai tehtävän tarkistaminen vähän ennen varsinaisen laskuharjoituksen alkamista 

Tukea jännittämiseen

  • Kielikeskuksen ERI-kurssit vieraan kielen (englanti) ja toisen kotimaisen kielen (ruotsi) suoritusvaihtoehtoina
  • Kielikeskuksen puheviestinnän Jännittäminen viestintätilanteissa -kurssi 
  • Opintopsykologin ohjaus: joko ryhmä- tai yksilöohjaus
  • YTHS:n palvelut yths.fi
  • Opiskelijoiden tukijärjestö Nyytin verkkokeskustelut nyyti.fi
  • Lisää jännittämisestä: Jännittäminen osana elämää – opiskelijaopas (YTHS)

Tarkkaavaisuuden ongelmat

ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) on toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö, johon liittyy tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Ne vaikuttavat useisiin elämän osa-alueisiin, myös opiskeluun. ADHD on monimuotoinen ja jokaisen opiskelijan tilanne on yksilöllinen.

ADHD:n oireet ovat usein voimakkaampia, jos ympäristössä on paljon häiriötekijöitä, toimintaohjeet ovat epäselviä tai vaaditaan pitkäkestoista ponnistelua. Itsenäisessä opiskelussa haasteena voivat olla opiskelusuunnitelman tekeminen ja sen mukaan eteneminen, tehtävien tekoon tarvittavan ajan hahmottaminen, keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä vaativien tehtävien loppuun saattaminen tai liiallinen uppoutuminen kiinnostaviin tehtäviin.

ADHD:hen liittyy haasteiden lisäksi myös vahvuuksia. Opiskelija voi esim. olla hyvin luova, innovatiivinen ja energinen, eikä pelkää uusia haasteita.

Suosituksia tarkkaavaisuuden haasteiden vähentämiseksi

  • Huomioi moniaistikanavaisuus kaikessa toiminnassa: esitä asiat kirjallisesti ja suullisesti sekä näyttämällä tai tekemällä, käytä monipuolisia materiaaleja kuten tekstejä, kuvia, videoita ja ääntä.
  • Toimita luentorunko ja materiaali opiskelijoille etukäteen.
  • Tarjoa selkeät ja tarkat tiedot kurssin rakenteesta, keskeisistä päivämääristä, tenttivaatimuksista sekä käytännön järjestelyistä.
  • Pidä pidemmissä esityksissä taukoja ja vaihtelua. Vaikka opiskelijalla ei olisi tarkkaavaisuuden ongelmia, keskittymistä jaksaa ylläpitää kerrallaan noin 20 minuuttia.

Suosituksia erityistilanteisiin

  • Käy opiskeluun liittyvät ohjeet ja toimintatavat läpi opiskelijan kanssa kahden kesken.
  • Kysy opiskelijalta, millainen oppimateriaali ja työskentely tukevat hänen oppimistaan. Esimerkiksi ryhmätyöskentely ja keskusteleminen voivat helpottaa asioiden käsittelyä ja oppimista.
  • Lisää taukoja ja vaihtelua. ADHD:lle on tyypillistä, että keskittyminen voi herpaantua jo 5-10 min jälkeen.
  • Jos opiskelija häiritsee ylivilkkaudellaan tai myöhästelyllään opetusta, yhteisistä pelisäännöistä on syytä kertoa kaikille ja niistä voi olla tarpeen sopia myös erikseen opiskelijan kanssa. Mikäli opiskelija keskeyttää jatkuvilla kysymyksillä, voit pyytää häntä kirjaamaan mieleen tulevat asiat ja palata niihin myöhemmin. Opiskelijan mahdollista impulsiivista tai harkitsematonta ilmaisua ei kannata ottaa henkilökohtaisesti – aina voi tarkentaa ja selventää asioita rakentavalla tavalla.
  • Opiskelijan kanssa voi sopia hänen istumapaikkansa opetustilanteissa sen mukaan, mikä tukee hänen keskittymistään parhaiten Jos opiskelija häiriintyy helposti, voi paras paikka olla opetustilan edessä, tai jos hänen keskittymistään auttaa parhaiten vireyttä ylläpitävä liikehdintä, paras paikka voi olla sivulla tai takana, jossa voi liikehtiä huomaamatta ja muita häiritsemättä. 
  • Kerro opiskelijalle mahdollisimman varhain, millaisia vaihtoehtoja osaamisen osoittamiseksi on käytettävissä. Esimerkiksi joillekin opiskelijoille keskittyminen tenttikirjallisuuden lukemiseen voi olla hyvin vaikeaa, mutta sisältöjen opiskelu esseitä kirjoittamalla voi onnistua paremmin.
  • Pitkäjänteisyyttä vaativia tehtäviä voi olla hyödyllistä pilkkoa pienempiin osatehtäviin, esim. kurssin tenttiminen osissa tai opinnäytetyön tekeminen osa kerrallaan. Opinnäytetyötä tehdessä säännölliset ja etukäteen sovitut ohjaustapaamiset voivat tuoda opiskelijalle säännöllisyyttä ja rytmiä opiskelun arkeen.
  • Tehtävien palauttamiseen voi antaa lisäaikaa silloin, kun siitä on sovittu etukäteen.
  • Opiskelija voi tarvita lisäaikaa tentteihin, jos hän kärsii häiriöherkkyydestä tai tarvitsee vireyttä edistävää liikehdintää. Myös rauhallinen tai erillinen tenttitila voi olla tarpeen. Huolimattomuusvirheiden vuoksi myös tietokoneen käyttö voi olla perusteltua.
  • Salli tarvittaessa opiskelua tukevien apuvälineiden käyttö sekä ääni- ja kuvatallenteiden tekeminen omaan opiskelukäyttöön. 
  • Ohjaa opiskelijaa käyttämään jotakin ajanhallinnan apuvälinettä kuten lukujärjestystä, kalenteria, muistivihkoa ja matkapuhelimen ajanhallintatoimintoja muistamisen ja suunnittelun tukena.

Tukea adhd-opiskelijalle

Autismin kirjo

Autismin kirjolla viitataan ihmisiin, joilla on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö. Häiriö vaikuttaa siihen, miten ihminen viestii, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman ja miten hän on vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Niin oireet kuin autismin kirjoon liittyvät toimintarajoitteet ovat hyvin yksilöllisiä. Opiskelijoilla ne voivat näkyä esimerkiksi tehtävien aloittamisen ja valmiiksi saamisen vaikeutena, oman toiminnan ohjaamisen puutteina, hitaana prosessointina, aistiyliherkkyytenä, tarkkaavaisuuden tason vaihteluina tai stressiherkkyytenä ja tunteiden säätelyn ongelmina. Työskentely ryhmissä voi olla haastavaa.

Toisaalta opiskelijan vahvuutena voi olla esimerkiksi hyvä muisti, tarkkuus, kyky havaita yksityiskohtia ja keskittyä erityisiin mielenkiinnon kohteisiin, vahva visuaalisuus tai hyvä oikeudentaju.

Suosituksia opetus- ja ohjaustilanteisiin

  • Anna selkeät tiedot kurssin rakenteesta, keskeisistä päivämääristä, tenttivaatimuksista sekä käytännön järjestelyistä.
  • Ole täsmällinen ja konkreettinen. Ennakoi. Käy opiskeluun liittyvät ohjeet ja toimintatavat läpi opiskelijan kanssa ennen kurssin alkua. Anna opiskelijalle tiivistelmä luennosta ennen luentoa. Pilko isot tehtävät osatehtäviin, sovi selkeät määräajat ja tarkka aikataulutus.
  • Jos mahdollista, käytä kaavioita ja kuvia abstraktien käsitteiden sijaan tai rinnalla.
  • Jätä aikaa parikeskusteluille pääteemojen jälkeen.
  • Pyri tekemään opetustilanteesta mahdollisimman häiriötön. Autismin kirjon opiskelijaa voi auttaa vakiopaikka luentosalissa (esim eturivissä).
  • Tarjoa mahdollisuus käyttää korvatulppia, kuulosuojaimia tai kuunnella musiikkia (hiljaisella).
  • Lisäaika tenteissä ja tehtävien palauttamisessa. Mahdollisuus suorittaa opinnot hitaammassa tahdissa.
  • Rauhallinen tai erillinen tenttitila, jos opiskelija on häiriöherkkä. 
  • Tietokoneen ja nauhurin käyttö.  
  • Henkilökohtainen, säännöllinen HOPS-ohjaus.

Lukivaikeus

Lukemisen ja kirjoittamisen haasteet voivat näkyä usealla tavalla. Suomen- ja ruotsinkielisillä haasteet äidinkielen lukemisessa näkyvät usein lukemisen hitautena ja/tai virhealttiutena kirjoittamisessa.

Kielissä, joissa kirjain-äännevastaavuus on heikko, lukivaikeus näkyy tyypillisesti enemmän. Tällöin kirjoitusvirheet ovat tyypillisiä ja henkilölle tuntemattomien sanojen lausuminen tai kirjoittaminen on haastavaa. Tästä syystä lukivaikeus näkyy usein haasteina kirjoittaa vieraita kieliä, kuten englantia.

Joillekin uusien käsitteiden muistista haku voi olla haastavaa, jolloin niiden muistaminen vaatii useampia toistoja.

Lukivaikeuteen voi myös liittyä kapeutta työmuistissa, jolloin voi olla haastavaa muistaa pitkiä ohjeita tai luennolla seurata opetusta ja tehdä muistiinpanoja samanaikaisesti.

Suosituksia opetustilanteisiin

  • Opetuksessa on hyvä antaa kirjallinen materiaali etukäteen tai vähintään jälkikäteen tutustuttavaksi opiskelijoille. Anna opetuksen aikana tilaa tehdä muistiinpanoja; samanaikainen kirjoittaminen ja kuunteleminen on kuormittavaa.
  • Anna opiskelijoille aikaa lukea vaadittu teksti oppitunnilla tai anna teksti etukäteen seuraavaa luentoa varten.
  • Luentojen teemat ja oppimateriaalit on hyvä olla tiedossa hyvissä ajoin ennen luentoa. Näin opiskelija voi valmistautua opetustilanteeseen.
  • Opiskelija voi hyötyä opettajan tai toisen opiskelijan muistiinpanoista.
  • Suosi materiaaleja, joista on saatavilla äänikirja tai joka on kuunneltavissa. Ohjaa opiskelijaa äänikirjojen pariin ja kerro yliopiston kirjastosta saatavista laina-ajan pidennyksestä.
  • Jos opiskelijat käyvät taululla kirjoittamassa, on tärkeää antaa mahdollisuus osoittaa osaaminen myös muulla tavalla, esim. opiskelija näyttää tekemänsä tehtävän opettajalle. Jos opiskelija tekee kirjoitusvirheitä taululla, tulee tilanteeseen suhtautua empaattisesti ja korjata ymmärryksen kannalta välttämättömät virheet.
  • Englanninkielisissä kursseissa voi tarjota suomenkielisiä tukimateriaaleja opiskeluun.
  • Kerro opiskelijalle mahdollisimman varhain, millaisia vaihtoehtoja osaamisen osoittamiseksi on käytettävissä, esimerkiksi suullinen esitelmä, tentti tai oppimistehtävä.

Suosituksia yksilöllisiksi järjestelyiksi

  • Lähes poikkeuksetta lukivaikeuteen on yksilöllisenä järjestelynä lisäaika ja mahdollisuus käyttää tietokonetta.
  • Erikseen sovittava lisäaika tehtävien palauttamiseen. Opiskelijalla voi olla monta lukemista ja kirjoittamista vaativaa kurssia samanaikaisesti, jolloin lisäaika on erityisen tarpeellinen.
  • Vaihtoehtoiset suoritustavat. Jos kurssin aukikirjoitettuna tavoitteena ei ole kirjoittamiseen liittyviä tavoitteita, voidaan opiskelijan kanssa sopia vaihtoehtoisesta suoritustavasta, jossa ei vaadita kirjoittamista. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi suullinen tentti.
  • Jos kurssin aukikirjoitettuna tavoitteena on kirjoittaminen, ei kurssia voida suorittaa suullisesti. Esimerkiksi tutkielmissa lukivaikeus voidaan huomioida tehostetumpana ohjauksena tai opiskelijan voi ohjata erilaisille tukikursseille (esimerkiksi kielikeskuksen gradukurssi).

Tukea lukivaikeuteen

Mielenterveyden ongelmat

Lähes jokainen meistä oireilee jossain elämänvaiheessa psyykkisesti. Esimerkiksi pitkittynyt stressi tai uniongelmat voivat heikentää tilapäisesti toimintakykyä.  Monet psyykkiset oireet ovat ohimeneviä. Mielenterveys kuormittuu joissain elämän vaiheissa enemmän kuin toisissa, ja tilapäinen henkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on aivan normaalia.

Opiskelijoista joka viides mies ja yli kolmannes naisista kärsii mielenterveyden häiriöistä. Niissä psyykkinen oireilu on pitkäkestoista ja niin vakava-asteista, että se aiheuttaa merkittävää haittaa toimintakyvylle ja arkielämälle, yleensä siis myös opiskelulle. Varhainen tunnistaminen ja sopivan avun saaminen on oleellista. Kuntoutuminen on usein pitkällinen prosessi.  Toisaalta elämä mielenterveyshäiriön kanssa voi olla ihan yhtä monipuolista ja mielekästä kuin kenellä tahansa muullakin.

Opettajana voit siis kohdata sekä opiskelijoita, jotka oireilevat tilapäisesti tai opiskelijoita, joilla on jokin pidempiaikainen mielenterveyden häiriö.

Kun huoli herää

Kun sinulla herää huoli opiskelijasta, on tärkeää ottaa huomioon seuraavat seikat:

  • Pitkittynyt stressi ja kuormittuneisuus lisää kenen tahansa opiskelijan psyykkistä oireilua. Kohtuullisuus kurssien työmäärissä ja pidemmälle ajanjaksolle hajautetut tehtävät voivat auttaa kaikkia opiskelijoita voimaan paremmin.
  • Kuntoutumisen kannalta muiden ihmisten ja ympäristön suhtautuminen mielenterveysongelmiin on oleellista. Tieto mielenterveyden ongelmista ja häiriöistä voi vähentää ennakkoluuloja.
  • Opettajana, ohjaajana tai opintoneuvojana sinun ei tarvitse tietää, mikä diagnoosi opiskelijalla on tai onko sellaista. Oireilevan opiskelijan kanssa voi keskustella kuten ihminen ihmiselle.
  • Huoli on hyvä ottaa puheeksi mahdollisimman varhain. Olennaista on hienotunteisuus ja opiskelijan kunnioittaminen. 
  • Jos oman ohjauksen rajat tuntuvat tulevan vastaan, voit konsultoida opintopsykologia tai ohjata opiskelijan opintopsykologin vastaanotolle tai YTHS:ään.
  • Jos opiskelija oireilee voimakkaasti ja tarvitsee heti apua, soita 112.   

Näkövamma

Jos opetukseesi osallistuu näkövammainen opiskelija, häntä voivat auttaa seuraavat järjestelyt ja joustot:

  • Opiskelijan kanssa on hyvä käydä jo etukäteen läpi opetustilanteen käytännöt ja ohjeistukset: mitä opetustilanteessa tapahtuu, millaisia tehtäviä siihen sisältyy, miten toimitaan, esim. pitääkö viitata puheenvuoroa pyydettäessä. 
  • Puhu täsmällisesti kaikesta olennaisesta, korosta kuulemista, älä pyydä katsomaan dioilta tai taululta.
  • Opetus mahdollisimman pitkälle samassa tilassa. 
  • Auta opiskelijaa tarvittaessa oikean luentosalin löytämisessä.
  • Merkitse opiskelijan nimi läsnäololistaan hänen puolestaan.
  • Puhuttele opiskelijoita nimellä luokkatilanteissa, esim. vastausvuoroa antaessa, jotta näkövammainen opiskelija kuulee, milloin on hänen vuoronsa, milloin jonkun toisen opiskelijan.
  • Auta löytämään ryhmä ryhmätöissä ja –harjoituksissa.
  • Jousta tarvittaessa ryhmätöissä erityisesti, jos opiskelijalla on useita ryhmätöitä samaan aikaan.  Anna mahdollisuus korvata ryhmätyö jollain muulla suorituksella.
  • Anna lisäaikaa tehtävien palauttamiseen erityisesti, jos palautuksia on useita samaan aikaan, koska tehtävien tekemiseen menee tavallista enemmän aikaa.
  • Jousta kurssimateriaaleissa: jos esim. kurssikirjaa ei ole saatavilla saavutettavassa muodossa, kirjan korvaaminen mahdollisuuksien mukaan toisella vastaavalla.
  • Anna luentodiat ja muut materiaalit etukäteen tekstitiedostona (esim. Word), kuvat ovat näkövammaiselle hankalia (tallenna Power Point rtf-muotoon).
  • Tarjoa ryhmätöiden ja muiden tehtävien palautus saavutettavassa muodossa (esim. Word).
  • Tutustu tilaan opiskelijan kanssa ennen esitelmää.
  • Huomioi näkövamma toiminnallisissa tilanteissa, esim. jos luokkatilassa pitää liikkua paljon.

Kuulovamma

Jos opetukseesi osallistuu kuulovammainen opiskelija, häntä voivat auttaa seuraavat järjestelyt ja joustot:

  • Opetustilanteeseen liittyvät käytännöt kannattaa käydä opiskelijan kanssa läpi etukäteen tai viimeistään kurssin alkaessa, tarvittaessa tulkin välityksellä, jotta opiskelija voi itse tuoda esille tuen ja järjestelyjen tarpeet. 
  • Koulutussuunnittelija ja vahtimestari voivat auttaa, jos opiskelijalla on tilaan liittyviä erityistarpeita.  
  • Huomioi kohteliaasti opetustilanteessa paikkaan liittyvät erityistarpeet. Yleensä paras paikka on salin etuosassa. Opiskelijan tulisi omalta paikaltaan nähdä samaan aikaan opettaja, valkokangas ja tulkki. 
  • Painota opetuksessa visuaalista informaatiota, esitä asiat kirjallisesti ja suullisesti sekä näyttämällä tai tekemällä. Käytä monipuolisia materiaaleja kuten tekstejä, kuvia tai tekstitettyjä videoita. Tärkeät tiedot ja materiaalit tulee antaa kirjallisina. 
  • Puhu ja esitä asiasi selkeästi, rauhallisesti ja normaalilla äänenvoimakkuudella. Vältä peittämästä suutasi kädellä, paperilla tms. ja puhu kohti kuulijoita, jotta huulilta lukeminen helpottuu. 
  • Käytä mikrofonia opetuksessa, ja pyri välttämään ylimääräistä liikehdintää ja pään kääntelyä, ettei puhe suuntaudu poispäin mikrofonista ja äänen laatu heikkene. Mikrofonin käyttö on erityisen tärkeää, koska se voi olla yhteydessä opiskelijan käyttämiin kuuntelemisen apuvälineisiin.  
  • Jos opiskelija käyttää kuulemisen apuvälineitä, toista muiden opiskelijoiden kommentit mikrofoniin.  
  • Jaa selkeästi puheenvuoroja niin, että vain yksi henkilö puhuu kerrallaan. Toista ydinasia tarvittaessa. 
  • Pyri tekemään opetustilanteesta mahdollisimman häiriötön minimoimalla taustamelu. 
  • Pidä taukoja opetuksen lomassa. Kuulovammainen opiskelija tarvitsee aikaa sekä opetuksen että mahdollisen tulkkauksen seuraamiseen. 
  • Kuuro opiskelija osallistuu opetukseen viittomakielen tulkkauksen tai kirjoitustulkin avulla. Voit keskustella opiskelijan kanssa tulkin välityksellä. Puhu tällöin suoraan opiskelijalle tulkin kautta, esim. ”Onko sinulla jotakin kysyttävää?”. 

Katso myös opiskelijan ohjeet

Aiheeseen liittyvät opiskelijoille suunnatut ohjeet löydät Opiskelu-palvelusta.