Väitöskirjojen tarkastus ja arviointi

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys väittelijän tieteenalalta. Se voi olla muodoltaan joko monografia tai artikkelipohjainen. Artikkeliväitöskirja koostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta. Monografia on yksin sen tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon.

Monografiaväitöskirja on pääsääntöisesti laajuudeltaan enintään 250 sivua mukaan lukien liitteet ja lähdeluettelo. Artikkeliväitöskirja koostuu tyypillisesti 2–3 vertaisarvioidusta artikkelista ja yhteenvedosta, jossa on esitelty tutkimuksen tausta ja tavoitteet, käytetyt menetelmät ja aineistot, tutkimustulokset sekä pohdinta ja johtopäätökset.

Tarkemman kuvauksen väitöskirjoille asetuista kriteereistä löydät Opiskelijan ohjeet -palvelusta.

Mikäli tiedekunnalla on tarkentavia ohjeita väitöskirjojen kriteereistä, ne löytyvät kunkin tiedekunnan ulkoisilta verkkosivuilta.

Ohjaajien tehtävä on varmistaa, että väitöskäsikirjoitus on riittävän hyvällä tasolla jätettäväksi esitarkastukseen ja että ohjattava on suorittanut tutkintoon tarvittavat opinnot. Kun ohjattavasi alkaa olla loppusuoralla, keskustelkaa yhdessä esitarkastuksen käynnistämisen aikatauluista ja varatkaa riittävästi aikaa siihen, että sinä ja muut ohjaajat ehditte tutustua käsikirjoituksen viimeisimpään versioon.

Myös sopivia esitarkastajia on syytä alkaa miettiä jo hyvissä ajoin. Virallisesti ehdotuksen esitarkastajista tekee väittelijän vastuuhenkilö ohjaajia ja väittelijää kuultuaan. Käytännössä päävastuu sopivien tarkastajien löytämisestä on kuitenkin yleensä ohjaajilla. Kun keskustelette sopivista esitarkastajista, huomioi aina ainakin seuraava asiat:

• Esitarkastajia nimetään aina vähintään kaksi.
• Esitarkastajat nimetään aina väittelijän kotitiedekunnan ja pääsääntöisesti myös Helsingin yliopiston ulkopuolelta.
• Esitarkastajan tulee olla professori, dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot.
• Väittelijän seurantaryhmän jäsen ei voi toimia esitarkastajana.
• Ehdotetuilta henkilöiltä tulee pyytää suostumus tehtävään ennen ehdotuksen tekemistä.

Esitarkastajia valittaessa tulee huomioida myös esteellisyyttä koskevat säännöt. Esitarkastajien tulee olla puolueettomia suhteessa sekä väittelijään, väitöskirjaan että ohjaajiin. Esitarkastajana ei siten voi toimia esimerkiksi:

• väitöskirjan osajulkaisun kanssakirjoittaja,
• henkilö, jolla on käynnissä olevaa tai väitöskirjaprojektin aikaista tutkimusyhteistyötä väittelijän kanssa,
• henkilö, jolla on läheistä tutkimusyhteistyötä väitöskirjatyön ohjaajan kanssa väitöskirjan tarkastusta edeltäneen kolmen vuoden ajalta,
• väittelijän lähisukulainen,
• väittelijän tai ohjaajan lähiesimies tai -alainen tai
• väitöskirjan seurantaryhmän jäsen.

Väittelijöiden yleiset ja tiedekuntakohtaiset ohjeet väitöskirjan esitarkastukseen jättämiseen löytyvät Opiskelijan ohjeet -palvelusta. Linkit löydät myös tämän sivun alaosassa.

Esitarkastajat saavat lausunnon antamiseen aikaa 4 viikkoa siitä tiedekuntaneuvoston kokouksesta, jossa tarkastus on käynnistetty. Kesäkuukausina lausunnonantoaika on yleensä pidempi.

Tarkastajat antavat joko yhdessä tai erikseen perustellun kirjallisen lausunnon, jossa joko puoltavat väittelyluvan myöntämistä tai toteavat että käsikirjoitus ei nykyasussaan täytä väitöskirjalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Esitarkastajat voivat myös myönteisessä lausunnossa ehdottaa pieniä korjauksia käsikirjoitukseen. Tutustu lausuntoihin yhdessä ohjattavasi kanssa ja sovi siitä, miten ehdotetut korjaukset toteutetaan.

Jos jompi kumpi tai molemmat lausunnot ovat kielteisiä, tarkastus raukeaa. Tällaisissa tapauksissa tarkastus voidaan käynnistää uudelleen alusta sen jälkeen, kun väittelijä on tehnyt tarvittavat korjaukset ja ohjaajat tai vastuuhenkilö puoltavat tarkastuksen käynnistämistä uudelleen. Väittelijällä on halutessaan oikeus antaa kielteisistä lausunnoista tiedekunnalle kirjallinen vastine.

Tiedekuntien ohjeet väitöskirjojen esitarkastajille löytyvät kunkin tiedekunnan ulkoisilta verkkosivuilta.

Tiedekunta myöntää väittelijälle väittelyluvan myönteisten esitarkastuslausuntojen perusteella. Tämä tehdään tiedekunnasta riippuen joko dekaaninen tai tiedekunaneuvston päätöksenä.

Arvosanalautakuntaan nimetään vastaväittäjä, kustos sekä 1–2 tiedekunnan edustajaa. Tiedekuntaneuvosto nimeää arvosanalautakunnan. Tiedekunnasta riippuen arvosanalautakunta nimetään joko esitarkastuksen alussa eli samassa kokouksessa, jossa esitarkastajat nimetään tai esitarkastuksen jälkeen eli samassa kokouksessa, jossa väittelylupa myönnetään.

Poikkeustapauksissa, jos esimerkiksi väitöskirjan poikkitieteellinen aihe sitä edellyttää, vastaväittäjiä voidaan nimetä kaksi. Esitarkastaja voidaan nimetä myös vastaväittäjäksi.

Vastaväittäjien nimeämistä koskevat samat pätevyys- ja esteellisyyssäädökset kuin esitarkastajia. Esityksen vastaväittäjän nimeämisestä tekee väittelijän vastuuhenkilö ohjaajia kuultuaan. Käytännössä päävastuu sopivan vastaväittäjän löytämisestä on yleensä ohjaajilla.

Kustokseksi nimetään tiedekunnan professori tai toisen kauden apulaisprofessori. Kustoksena voi toimia myös ohjaaja, joka on tiedekuntaan työsuhteessa oleva dosentti. Kustoksen tehtävänä on toimia väitöstilaisuuden valvojana. Mikäli kustos on väitöskirjatyön ohjaaja, kanssakirjoittajana väitöskirjan osatöissä tai muuten esteellinen, hän ei osallistu arvosanaehdotuksen tekemiseen.

Tiedekunnan edustajien tulee olla Helsingin yliopiston professoreja, dosentteja tai dosentin tasoisia opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäseniä. Useimmissa tiedekunnissa kustos voi toimia myös tiedekunnan edustajana mikäli ei ole väitöskirjatutkimuksen ohjaaja tai muuten esteellinen.

Tiedekuntien ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löytyvät kunkin tiedekunnan ulkoisilta verkkosivuilta.

Väittelyluvan saatuaan väittelijä huolehtii väitöskirjan painatuksesta ja jakelusta, väitöstilaisuuden valmisteluista ja väitöstiedotuksesta.

Kustoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että väitöspäivä sovitaan mahdollisimman pian väittelyluvan myöntämisen jälkeen muiden arvosanalautakunnan jäsenien ja väittelijän kanssa. Kaikkien arvosanalautakuntaan nimettyjen henkilöiden tulee aina olla paikalla väitöstilaisuudessa.

Väittelijän kotitiedekunta maksaa väitössalin kustannukset sekä vastaväittäjän matka- ja majoituskulut. Väittelijä on itse vastuussa mahdollisten väitöskahvien ja karonkan kustannuksista.

Väitöskirjan painatukseen ja jakeluun, väitöstilaisuuden valmisteluun ja väitöstiedotukseen liittyvät ohjeet löytyvät Opiskelijan ohjeet -palvelusta. Väitöstilaisuuden kulkua ja protokollaa on esitelty tarkemmin yliopiston Tervetuloa väitöstilaisuuteen -verkkosivulla.

Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjä antaa lausuntonsa yhden viikon kuluessa. Lisäksi arvosanalautakunta laatii yhdessä arvosanaehdotuksen.

Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan arvosanasta ja hyväksymisestä arvosanalautakunnan lausuntojen perusteella. Tiedekunnan päätös ei kuitenkaan ole sidottu tehtyyn arvosanaehdotukseen.

Väitöskirjat arvioidaan asteikolla hylätty - hyväksytty. Väitöskirjat, joiden esitarkastus on alkanut ennen 1.8.2025 arvoidaan asteikon hylätty - hyväksytty - kiittäen hyväksytty mukaan. Arvostelussa noudatetaan yliopiston yleisiä väitöskirjoille asetettuja kriteerejä sekä tiedekuntien tarkentavia arviointikriteerejä. Tiedekuntien arviointikriteerit löytyvät kunkin tiedekunnan ulkoisilta verkkosivuilta.

Tiedekuntien jatko-opintopalvelujen koulutussuunnittelijat toimivat tiedekuntaneuvoston esittelijöinä kaikissa väitöskirjojen tarkastusta koskevissa asioissa. Koulutussuunnittelijat ohjeistavat sekä väittelijöitä ja ohjaajia että tarkastajia ja arvosanalautakunnan jäseniä prosessin kulusta ja huolehtivat siitä, että kaikki osapuolet saavat eri vaiheissa tarkastuslausunnot ja muut tarvittavat tiedot.

Mikäli sinulla tai ohjattavallasi on mitä tahansa kysyttävää tarkastusprosessista ja sen aikatauluista, voit aina tarvittaessa kääntyä ohjattavan kotitiedekunnan jatko-opintopalvelujen puoleen. Kunkin tiedekunnan jatko-opintopalvelujen yhteystiedot löydät Opiskelijan ohjeet -palvelusta.

Väitöskirjojen kriteereistä ja tarkastuksesta sekä väitöskirjan hyväksymisestä on säädetty rehtorin päätöksissä 498/2017, 134/2019, 2379/2021, HY/11925/2024 ja 19700/2024. Väitöskirjojen tarkentavista arviointikriteereistä sekä mahdollisista täsmennyksistä tarkastusprosessiin on päätetty kunkin tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa.