Videot ja äänitteet ovat usein hyvä tapa lisätä opetuksen saavutettavuutta. Peukalosääntö on, että saavutettavuussyistä videoille ja äänitteille tulee tarjota tekstitys tai muu tekstivastine. Videoiden tekstitykseen tulee kirjata puheen lisäksi myös sisällön kannalta olennaiset äänet (esim. “palovaroitin hälyttää”).
Tekstitys, tekstivastine vai molemmat?
Laki edellyttää tekstityksen tekemistä ainoastaan videon esityskielellä. Unitube tarjoaa mahdollisuuden myös käännöstekstitysten tekemiseen osana automaattitekstitystä.
Tekstitys voidaan korvata myös videon yhteydessä tarjottavalla tekstivastineella (esim. PDF-tiedosto tai tekstikappale videon alla), joka sisältää kaiken olennaisen tiedon videolta. Jos video esimerkiksi sisältää paljon sellaista materiaalia, jota on tarpeen kuvailla tai selittää auki, tällaisen sisällön riittävä ja ymmärrettävä esittäminen voi olla tekstityksenä haastavaa. Silloin voi olla parempi liittää videon yhteyteen laajempi tekstivastine. Monessa tapauksessa sekä tekstityksen että tekstivastineen tarjoaminen on erityisen käyttäjäystävällistä.
Puheen ymmärrettävyys ja automaattinen tekstittäminen
Helsingin yliopisto tarjoaa useita puheentunnistukseen perustuvia automaattitekstitystyökaluja. Voit tutustua tarjolla oleviin vaihtoehtoihin Helpdeskin kokoomasivulla Tekstittäminen ja litterointi.
Puheentunnistuksen toimivuuteen vaikuttaa merkittävästi äänityksen laatu. Kun puhut rauhallisesti ja selkeästi artikuloiden melko lähellä mikrofonia, puheentunnistus tekee selvästi vähemmän virheitä. Lisäksi kuulevatkin kykenevät paremmin keskittymään puheen sisältöön. Tallentamista varten on hyvä etsiä sellainen tila, jossa on mahdollisimman vähän taustamelua ja kaikua.
Videoihin voi tilata tekstityksen mahdollisuuksien mukaan myös palvelua tarjoavilta yrityksiltä. Tällä hetkellä (elokuu 2025) tämä tuottaa viimeistellyimmän lopputuloksen.
Videoiden tekstittäminen ScreenPal -ohjelmalla
Videot voidaan tekstittää kahdella tapaa. Käyttäjäystävällisempi vaihtoehto on tehdä Closed Captions-tekstitys, jossa tuotetaan erillinen tekstitystiedosto, joka ladataan videon kanssa julkaisualustalle (esim. Unitube Lataamo). Closed Captions-tekstitystä käytettäessä katsoja voi päättää, onko tekstitys näkyvissä. Valinta tehdään videotoistimen alta löytyvällä tekstitysnapilla, joka on merkitty yleensä CC-lyhenteellä. Tällainen löytyy myös Unitubesta. Open Captions –tekstitystä emme voi suositella oletusvaihtoehtona. Open Captions -tekstitys tallennetaan osaksi videokuvaa, jolloin katsoja ei voi sulkea tekstitystä halutessaan pois päältä tai käyttää sitä vaikkapa ruudunlukijassa.
Videomuotoinen ohje Closed Captions-tekstityksen tekemisestä ScreenPal –ohjelmalla
Unitube Lataamoon voi tuoda vtt-tekstitystiedostoja siellä olevien videoiden yhteyteen. Helpdeskin ohjeet tekstityksien viemiseen Unitube Lataamoon löytyvät Helpdeskin sivuilta. Tekstitystiedostoja voi hyödyntää myös muilla videoalustoilla (esim. Youtube ja Vimeo).
Milloin tekstivastinetta ei tarvitse tarjota?
Joissakin tapauksissa saavutettavuusvaatimuksista, kuten tekstivastineista voi tilapäisesti poiketa kohtuuttomaan rasitteeseen vedoten. Automaattitekstitys ei kuitenkaan vie paljon henkilötyöaikaa. Muutaman vuoden takainen linjanveto opetuskäytössä on, että jos videot ovat tarjolla rajatulle ryhmälle maksimissaan yhdellä opintojakson toteutuksella tai vastaavalla (esim. yksittäinen Moodle-kurssi), niitä ei tarvitse tekstittää.
Sellaisissa tilanteissa, joissa video on tekstin mediavastine, sitä ei tarvitse tekstittää. Tällöin video on muun esim. kurssialueella olevan materiaalin tukena ja toistaa saman sisällön tarkasti videomuodossa. Videon yhteyteen on lisättävä selkeä merkintä siitä, että kyseessä on jonkin tekstiosion mediavastine.
Suoria video- ja äänilähetyksiä (striimauksia) ei tarvitse tekstittää. Jos niistä tehdään tallenne ja se julkaistaan avoimesti verkossa, tekstityksen tai muun tekstivastineen tulisi olla saatavilla kahden viikon kuluessa tallenteen julkaisusta.