Vilppi ja plagiointi

Kaikissa yliopisto-opinnoissa on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä sekä hyvää opintokäytäntöä. Opintosuoritukset on hankittava rehellisesti siten, että opiskelija antaa oikean kuva osaamisestaan. Kaikenlainen vilppi ja plagiointi opinnoissa on kielletty.

Vilppi on hyvän tieteellisen ja opintokäytännön loukkaamista epärehellisyydellä. Vilppiä harjoittava loukkaa tieteessä ja opinnoissa hyväksyttyjä työskentelytapoja ja menetelmiä joko tahallisesti, harhauttamistarkoituksessa tai piittaamattomuuttaan (tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään).

Plagioinnilla tarkoitetaan luvatonta lainaamista, eli jonkun toisen laatima työ (teksti, kaavio, ohjelmakoodi, kuva jne.) esitetään omana. Toisen työn luvattoman lainaamisen lisäksi plagiointi voi olla myös ns. itseplagiointia.

Vilppiä on muun muassa:

• Sepittäminen (tekaistujen havaintojen tai faktojen esittäminen).
• Vääristely (alkuperäisten havaintojen tai tiedon tarkoituksellinen muokkaaminen tai esittäminen vääristävästi).
• Lunttaaminen (kiellettyjen keinojen tai apuvälineiden käyttö esimerkiksi tentissä tai tällaisen yritys).
• Läsnäolovilppi (väärän kuvan antaminen omasta tai toisen läsnäolosta opintojaksolla).
• Sääntöjen vastainen yhteistyö (esim. itsenäiseksi tarkoitettu työ on tehty muiden kanssa tai ”haamukirjoittajan” käyttäminen).
• Plagiointi (jonkun toisen työn tai sen osan esittäminen omana).

Plagiointia on muun muassa:

• Toisen tekstin käyttäminen omanaan ilman, että lähdettä lainkaan ilmoitetaan.
• Toisen tekstin käyttäminen omanaan niin, että tekstiä on muunneltu vähäisessä määrin (ns. orjallinen jäljittely, esimerkiksi muutamia sanoja vaihdettu, sanajärjestystä hieman muutettu).
• Sanatarkat lainaukset, joissa lähde on ilmoitettu mutta joista ei ilmene, että kyseessä on lainaus eikä pelkkä viittaus (ns. copy paste -menetelmä).
• Hieman muunnellun tekstin käyttäminen siten, että lähde on ilmoitettu (copy paste -menetelmä ja orjallinen jäljittely yhdistettynä).
• Oman aiemman työn käyttäminen uutena uutta opintosuoritusta varten ilmoittamatta, että työtä on käytetty toiseen opintosuoritukseen aiemmin (itseplagiointi).

Lähde: Walker, J. (2010) Measuring plagiarism: researching what students do, not what they say they do, Studies in Higher Education, 35:1, 41-59.

Huomaathan, että plagiointia ja tiedon jakamista koskevat käsitykset ja käytännöt ovat kulttuurisidonnaisia. Ei voi siis olettaa, että kaikilla Suomeen muualta tulevilla opiskelijoilla on samanlainen käsitys lähteidenkäytöstä ja viittauksesta kuin meillä. Onkin tarpeen keskustella siitä, mitä Helsingin yliopistossa ymmärretään plagioinnilla ja minkälaiseen tieteelliseen kirjoittamiseen opinnoissa pyritään. Kielelliset ongelmat voivat tuottaa plagiointia tai siihen verrattavissa olevaa ilmaisutapaa, jos opiskelijan kielitaito tai luottamus omaan kielelliseen ilmaisuunsa ei riitä tukemaan itsenäistä prosessointia ja tekstintuottamista. 

Helsingin yliopistossa on käytössä plagiaatintunnistusjärjestelmä Ouriginal. Ouriginalia käytetään apuvälineenä tekstien alkuperäisyyden selvittämiseen. Opettajat voivat halutessaan käyttää Ouriginalia apunaan myös opetuksessaan ja ohjauksessaan. Kaikki opinnäytetyöt käyvät Ouriginal-tarkistuksessa, mutta sen käyttöä suositellaan myös muiden tekstien kuten seminaaritöiden ja esseiden palautuksessa. Ouriginal-käyttöohje löytyy Opetustyön ohjeista.

Plagiaatintunnistusjärjestelmä toimii seuraavasti:

Digitaalisessa muodossa olevat dokumentit palautetaan opettajalle, opettajan ohjeiden mukaisesti

• Sähköpostilla opettajan antamaan analyysi-osoitteeseen (etunimi.sukunimi.hy@analyysi.urkund.fi)
• Moodlessa tehtävänpalautuksen yhteydessä, ks. Ouriginalin käyttö Moodlessa

Kun dokumentti on vastaanotettu Ouriginaliin, tekstin alkuperäisyyttä vertaillaan järjestelmässä seuraaviin lähteisiin

• avoin Internet 
• julkaisutietokannat
• Ouriginaliin tallennetut dokumentit

Raportin tulos ei yksin ole osoitus plagioinnista, vaan plagioinnin tunnistaminen edellyttää työn viittausten ja viittaustekniikan sekä sisällön tarkistamista. 

Kuinka toimia, kun epäilet opiskelijaa vilpistä?

Seuraavassa on tiiviisti ohjeita tilanteeseen, jossa olet jo tehnyt vilppiepäilyn herättäneitä havaintoja opiskelijan tenttisuoristuksesta tai tekstistä. Vilppiin on puututtava. On tärkeää, että vilppiepäilyt käsitellään yliopistolla yhdenvertaisesti ja asianmukaisessa menettelyssä, jossa opiskelijan oikeusturva otetaan huomioon. 

1. Arvioi tilannetta ja kysy opiskelijalta selitystä asiaan.
2. Mikäli keskustelun perusteella vilppiä ei ole syytä epäillä, vaan opiskelijan toiminta on johtunut huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä ilman vilpillistä tarkoitusta, opasta oikeista käytännöistä ja ota ilmenneet puutteet huomioon opintosuorituksen arvostelussa.
3. Jos epäilys vilpistä ei hälvene, on tästä tehtävä ilmoitus koulutusohjelman johtajalle, koulutussuunnittelijalle tai opintoasiainpäällikölle. Ilmoitus tehdään kirjallisesti ja sen tulee sisältää ilmoittajan käsitys tapahtumista.
4. Koulutusohjelman johtaja, koulutussuunnittelija tai opintoasiainpäällikkö lähettää saatuaan tiedon vilppiepäilystä opiskelijalle kirjallisen selvityspyynnön. Mikäli vilpin selvittäminen tai opiskelija sitä vaatii, on asiasta mahdollista järjestää kirjallisen kuulemisen lisäksi suullinen kuuleminen.
5. Koulutussuunnittelija tai opintoasiainpäällikkö valmistelee ja esittelee dekaanille päätösesityksen vilpistä ja sen seuraamuksista. Jos asiassa on järjestetty kuulemistilaisuus, on sen pöytäkirja osana dekaanille toimitettavaa selvitystä.
6. Jos dekaani päättää saamansa selvityksen perusteella, että vilppiä on tapahtunut, hän tekee päätöksen vilpistä. Päätöksessä tulee kertoa mitä opintosuoritusta päätös koskee ja että kyseinen opintosuoritus hylätään. Jos selvityksen perusteella ei ole riittävästi näyttöä vilpistä, asiaa ei tarvitse esitellä dekaani ei tarvitse tehdä päätöstä, ellei opiskelija sitä vaadi saadakseen kielteisen päätöksen vilppiasiassa.
7. Vilpistä tehty päätös toimitetaan aina sähköpostilla yliopiston kirjaamoon (kirjaamo@helsinki.fi), joka jakelee ne yleishallinnon lakipalveluille. Yleishallinnon juristi arvioi ovatko rikkomukset olleet niin laajoja, vakavia tai toistuvia, että niistä voisi olla syytä aloittaa yliopistolainmukaiset kurinpitotoimet (rehtorin varoitus tai määräaikainen erottaminen).

Ouriginal-plagiaatintunnistusohjelmaa voi käyttää apuvälineenä vilpin ja plagioinnin tunnistamisessa. Ouriginal perustuu tekstien samankaltaisuuksien havaitsemiseen. Ouriginalin antama korkeakin vastaavuusprosentti tekstien välillä ei vielä välttämättä merkitse aihetta epäillä opiskelijaa vilpistä, vaan plagioinnin arviointi ja selvittäminen tapahtuu aina tapauskohtaisesti akateemisen arvioinnin perusteella. 

Kun ohjaat opiskelijaa:

• Kielijelppi on erityisesti yliopistolaisten käyttöön tarkoitettu kirjoittamisen ja puheviestinnän verkko-opas, joka tarjoaa apua erilaisten tekstien ja suullisten esitysten laadintaan sekä tukea viestintätilanteisiin.
• Huomioithan tiedekuntien ja koulutusohjelmien mahdolliset omat tieteellisen kirjoittamisen ohjeet.

Kun tunnistat plagiointia tai mietit sen ehkäisemistä:

1. Hyytinen, H., Löfström, E., & Lindblom-Ylänne, S. (2016). Beginning students’ problems in academic writing. Scandinavian Journal of Education. Online-julkaisu.
2. Shephard, K., Trotman, T., Furnari, M. & Löfström, E. (2015). Teaching research integrity in higher education: policy and strategy. Journal of Higher Education Policy and Management. Online-julkaisu.
3. Löfström, E. & Kupila, P. (2013) The Instructional challenges of Student Plagiarism. Journal of Academic Ethics, 11(3), 231-242. DOI:10.1007/s10805-013-9181
4. Löfström, E. & Kupila, P. (2012). Plagioinnin syyt ja yliopisto-opetuksen keinot puuttua niihin. Yliopistopedagogiikka, 19(1). Online-julkaisu.
5. Löfström, E., (2011) “Does plagiarism mean anything? LOL” Students’ conceptions of writing and citing. Journal of Academic Ethics, 9, 257-275.
6. Löfström, E. & Kupila, P. (2011). Plagiaatintunnistamisjärjestelmä oppimisen ohjaamisen välineenä? Pedaforum Yliopistopedagoginen aikakausjulkaisu,  18(2), 17-20.

Tarvitsetko tukea – ota yhteyttä:

Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö (tunnukset, Ouriginalin toiminta): opetusteknologia@helsinki.fi. Tutustu myös Ouriginalin käyttöohjeisiin.

Oikeudelliset asiat, plagiaattiepäilyn selvittäminen: oman koulutusohjelman koulutussuunnittelija ja johtaja sekä tarvittaessa lakipalvelu-opintoasiat@helsinki.fi