Videoiden ja podcastien jakaminen

Unitube on kaikkien yliopistolaisten käytössä oleva palvelu, joka mahdollistaa videoiden katselun, julkaisemisen ja hallinnan. Videoiden julkaiseminen ja julkaistujen videoiden hallinnointi tapahtuu Unitube-lataamossa. Myös videoiden tekstittämiseen liittyvät työt onnistuvat lataamossa. Opetustyössä usein käytettyjä Unitube-lataamon ominaisuuksia ovat saavutettavuusvaatimusten mukainen tekstittäminen ja videoiden näkyvyyden rajaaminen vain katselulinkin tunteville tai tietyille Moodle-alueille. Jos julkaiset Moodlessa kokoelman eli "Unitube (all videos from a series)", kaikki kokoelmaan kuuluvat videot näkyvät Moodlessa. Toisin sanoen Moodlessa ei tarvitse tehdä muutoksia vaan riittää, että lisäät videon sarjaan Unitube-lataamossa.

Unituben vahvuuksia videoiden jakamisessa ovat

• videokokoelmien näkyvyyden rajaaminen tietyille Moodle-alueille
• mahdollisuus upottaa videoita osaksi muissa palveluissa julkaistua materiaalia
• Unitube-tiloissa tallennetun materiaalin päätyminen automaattisesti Lataamoon
• toiminta Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksilla
• sisäänrakennetut tekstitystyökalut käännösominaisuuden kera

Unitube ei ehkä ole hyvä vaihtoehto, jos

• haluat päivittää videoitasi niin, että julkaisulinkki ei muutu
• kaikilla videoita hallinnoivilla henkilöillä ei ole Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksia
• samalla alustalla olisi tarkoitus julkaista myös äänitiedostoja tai muuta materiaalia

Unituben ohjesivusto ja Lataamon käyttöohjeet ovat Helpdeskin sivuilla. Studioita koskevat ohjeet ovat osana opetustyön ohjeita.

Helsingin yliopiston keskitetysti tarjoamista palveluista myös OneDrive, WordPress-blogipalvelu ja wikipalvelu ovat varteenotettavia vaihtoehtoja videoiden ja podcastien julkaisemiseen halutulle yleisölle. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä käyttötapauksista, joissa edellä mainitut kolme palvelua ovat toimineet hyvin. Huomaa, että sekä blogissa että wikissä videot pääsääntöisesti on tarpeen tallentaa esimerkiksi UniTubeen ja upottaa tai linkittää osaksi muuta materiaalia. Podcastien julkaisuun blogit ovat tällä hetkellä näistä vaihtoehdoista suositeltavin.

OneDrive

OneDriven erityisiä vahvuuksia ovat joustava tiedostojen käyttäjähallinta ja vähäiset rajoitukset tiedostotyyppien suhteen. OneDrive on toiminut hyvin esimerkiksi opintojaksoilla, joissa osallistujat julkaisevat sekä videoita, äänitteitä että muita tiedostoja välillä vain muutamalle henkilölle ja välillä kaikille osallistujille. OneDriveen tallennetut videot avautuvat Microsoft Stream-palvelussa, joka tarjoaa käyttöösi muun muassa tekstitystyökalut. 

Blogipalvelu

Blogipalvelu on toimiva ratkaisu videoiden ja äänitteiden (esim. podcastien) julkaisemiseen osana monimuotoisempaa verkkomateriaalia. Blogipalvelussakin on mahdollista rajoittaa käyttäjien pääsyä eri materiaaleihin ja määritellä käyttöoikeuksia. Äänitiedostoille blogipalvelussa käytössä oleva tallennustila riittää kohtuullisen hyvin, mutta videot joutuu käytännössä tallentamaan muualle ja upottamaan tai linkittämään osaksi blogissa olevaa materiaalia. Podcastien julkaisemiseen blogipalvelu on luontevin vaihtoehto yliopistomme palveluista, sillä se tukee RSS-syötteitä ja osaa automaattisesti upottaa sivuille mediatoistimen, jos sinne tuo äänitiedostoja. Havaintoesimerkiksi sopii vaikkapa Podcoursen esimerkkijakso.

Wiki

Wikipalvelun erityinen vahvuus on yhteistoiminta yliopiston ulkopuolisten käyttäjien kanssa. Kirjautuminen wikipalveluun onnistuu sekä HAKA että eduGAIN-luottamusverkostojen kanssa että erikseen wikiin luoduilla käyttäjätunnuksilla. Wikipalvelussa käytössäsi oleva tallennustila ei riitä varsinkaan videoiden säilyttämiseen. Videot ja äänitteet on siis tarpeen tallentaa muualle ja linkittää tai upottaa wikisivuille. Wikipalvelussa eli Xwiki:ssä on oma makronsa videoiden upottamiseen. Unitube-upotuksiin oikea makro on nimeltään JW Player ja OneDriveen tallennetuille videoille Microsoft Stream. 

ThingLinkiin videoiden liittäminen tapahtuu joko linkillä tai upotuskoodilla. Unitube-videoita ThingLinkiin upottaessasi tarvitset upotuskoodin Unitube-lataamosta. 

MOOC.fi-alustalle Unitubeen tallennettujen videoiden liittäminen onnistuu lisäämällä upotuskoodi iFrame-lohkoon. 

Jos käytät muita julkaisualustoja, sitoudut samalla vastaamaan tietosuojasta ja -turvasta niihin liittyen. Tällä hetkellä erityistä tarvetta käyttää muuta julkaisualustaa on lähinnä H5P:llä toteutetuissa interaktiivisissa videoissa. 

Videot ja äänitteet ovat usein hyvä tapa lisätä opetuksen saavutettavuutta. Peukalosääntö on, että saavutettavuussyistä videoille ja äänitteille tulee tarjota tekstitys tai muu tekstivastine. Videoiden tekstitykseen tulee kirjata puheen lisäksi myös sisällön kannalta olennaiset äänet (esim. “palovaroitin hälyttää”).

Tekstitys, tekstivastine vai molemmat?

Laki edellyttää tekstityksen tekemistä ainoastaan videon esityskielellä. Unitube tarjoaa mahdollisuuden myös käännöstekstitysten tekemiseen osana automaattitekstitystä.

Tekstitys voidaan korvata myös videon yhteydessä tarjottavalla tekstivastineella (esim. PDF-tiedosto tai tekstikappale videon alla), joka sisältää kaiken olennaisen tiedon videolta. Jos video esimerkiksi sisältää paljon sellaista materiaalia, jota on tarpeen kuvailla tai selittää auki, tällaisen sisällön riittävä ja ymmärrettävä esittäminen voi olla tekstityksenä haastavaa. Silloin voi olla parempi liittää videon yhteyteen laajempi tekstivastine. Monessa tapauksessa sekä tekstityksen että tekstivastineen tarjoaminen on erityisen käyttäjäystävällistä.

Puheen ymmärrettävyys ja automaattinen tekstittäminen 

Helsingin yliopisto tarjoaa useita puheentunnistukseen perustuvia automaattitekstitystyökaluja. Voit tutustua tarjolla oleviin vaihtoehtoihin Helpdeskin kokoomasivulla Tekstittäminen ja litterointi. 

Puheentunnistuksen toimivuuteen vaikuttaa merkittävästi äänityksen laatu. Kun puhut rauhallisesti ja selkeästi artikuloiden melko lähellä mikrofonia, puheentunnistus tekee selvästi vähemmän virheitä. Lisäksi kuulevatkin kykenevät paremmin keskittymään puheen sisältöön. Tallentamista varten on hyvä etsiä sellainen tila, jossa on mahdollisimman vähän taustamelua ja kaikua.  

Videoihin voi tilata tekstityksen mahdollisuuksien mukaan myös palvelua tarjoavilta yrityksiltä. Tällä hetkellä (elokuu 2025) tämä tuottaa viimeistellyimmän lopputuloksen.

Videoiden tekstittäminen ScreenPal -ohjelmalla

Videot voidaan tekstittää kahdella tapaa. Käyttäjäystävällisempi vaihtoehto on tehdä Closed Captions-tekstitys, jossa tuotetaan erillinen tekstitystiedosto, joka ladataan videon kanssa julkaisualustalle (esim. Unitube Lataamo). Closed Captions-tekstitystä käytettäessä katsoja voi päättää, onko tekstitys näkyvissä. Valinta tehdään videotoistimen alta löytyvällä tekstitysnapilla, joka on merkitty yleensä CC-lyhenteellä. Tällainen löytyy myös Unitubesta. Open Captions –tekstitystä emme voi suositella oletusvaihtoehtona. Open Captions -tekstitys tallennetaan osaksi videokuvaa, jolloin katsoja ei voi sulkea tekstitystä halutessaan pois päältä tai käyttää sitä vaikkapa ruudunlukijassa.

Videomuotoinen ohje Closed Captions-tekstityksen tekemisestä ScreenPal –ohjelmalla 

Unitube Lataamoon voi tuoda vtt-tekstitystiedostoja siellä olevien videoiden yhteyteen. Helpdeskin ohjeet tekstityksien viemiseen Unitube Lataamoon löytyvät Helpdeskin sivuilta. Tekstitystiedostoja voi hyödyntää myös muilla videoalustoilla (esim. Youtube ja Vimeo).

Milloin tekstivastinetta ei tarvitse tarjota?

Joissakin tapauksissa saavutettavuusvaatimuksista, kuten tekstivastineista voi tilapäisesti poiketa kohtuuttomaan rasitteeseen vedoten. Automaattitekstitys ei kuitenkaan vie paljon henkilötyöaikaa. Muutaman vuoden takainen linjanveto opetuskäytössä on, että jos videot ovat tarjolla rajatulle ryhmälle maksimissaan yhdellä opintojakson toteutuksella tai vastaavalla (esim. yksittäinen Moodle-kurssi), niitä ei tarvitse tekstittää.

Sellaisissa tilanteissa, joissa video on tekstin mediavastine, sitä ei tarvitse tekstittää. Tällöin video on muun esim. kurssialueella olevan materiaalin tukena ja toistaa saman sisällön tarkasti videomuodossa. Videon yhteyteen on lisättävä selkeä merkintä siitä, että kyseessä on jonkin tekstiosion mediavastine.

Suoria video- ja äänilähetyksiä (striimauksia) ei tarvitse tekstittää. Jos niistä tehdään tallenne ja se julkaistaan avoimesti verkossa, tekstityksen tai muun tekstivastineen tulisi olla saatavilla kahden viikon kuluessa tallenteen julkaisusta.