Työkaluja opetuksen ja ohjauksen saavutettavuuden lisäämiseksi

Mitä tietoisempia olemme opiskelijoiden erilaisista lähtökohdista ja mitä paremmin osaamme ottaa saavutettavuuteen liittyvät kysymykset huomioon, sitä vähemmän tarvitaan erilaisia yksilöllisiä järjestelyitä. Kun ymmärrämme opiskelijan tilannetta, käymme ohjauksessa läpi sen vaikutuksia opiskeluun ja mietimme sopivia pedagogisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja jo etukäteen, voimme samalla ehkäistä ongelmien kasautumista.   

Seuraavat lähtökohdat on hyvä ottaa huomioon kaikessa opetuksessa ja ohjauksessa silloin, kun opiskelijalla on jokin opiskeluun vaikuttava sairaus, vamma tai oppimisen haaste:    

• Yliopisto-opiskelijat tuntevat yleensä hyvin omat haasteensa etenkin, jos he ovat ehtineet opiskella jo jonkin aikaa. Siksi usein hyvä lähtökohta on kysyä opiskelijalta itseltään, mikä voisi tukea hänen oppimistaan. Keskustele opiskelijan kanssa siitä, minkälaiset kurssien suoritusvaihtoehdot tukevat parhaiten hänen oppimistaan ja ohjaa häntä löytämään niistä itselleen sopivimmat. Toisaalta kannusta opiskelijaa mahdollisuuksien mukaan valitsemaan erilaisia suoritustapoja akateemisten asiantuntijataitojen (esim. ryhmätyötaidot) kehittymiseksi. 
• Kannusta opiskelijaa opiskelutaitojen kehittämiseen ja hänelle toimivien opiskelutapojen käyttöön.  
• Keskustele siitä, millainen opiskelutahti on opiskelijan lähtökohdista realistinen ja kohtuullinen sen sijaan, että vain kannustat pysymään suositustahdissa.  
• Mikäli opiskelijalla on sairaus tai vamma, joka edellyttää tietoa kursseista ja kurssimateriaaleista etukäteen (esim. aisti- tai liikuntavamma), keskustele hänen kanssaan tulevista opinnoista hyvissä ajoin. Opiskelijan voi tarpeen mukaan ohjata opintoneuvontaan tai esteettömyysyhdyshenkilön vastaanotolle.  

Jännittäminen on tavallista ja normaalia; ryhmätyöt, keskustelut ja erityisesti esiintyminen muiden ihmisten edessä ovat monille opiskelijoille jännittäviä. Ongelmaksi jännittäminen muuttuu silloin, jos se estää opiskelijaa osallistumasta kursseille tai kurssit jäävät kesken jännittämisen takia. 

Jännittämiseen voidaan vaikuttaa harjoittelemalla vuorovaikutustaitoja ja esiintymistä. Onnistumisen kokemusten ja taitojen kehittymisen kautta jännittäminen kohtuullistuu. Oman jännittämisen kanssa voi oppia elämään. Tärkeää on myös muistaa, että jännittämisestä ei tarvitse päästä eroon. Kohtuullisena pysyessään siitä on hyötyä, sillä se auttaa pitämään fokuksen tehtävässä. 

Työkaluja opetustilanteisiin 

• Keskustele opiskelijoiden kanssa siitä, että jännittäminen on normaalia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
• Jos opiskelijat eivät tunne toisiaan, varaa tutustumiselle aikaa. Jännitystä vähentää se, että tutustuminen aloitetaan pariharjoituksilla tai pienryhmissä. Työskentely toistuvasti saman parin tai pienryhmän kanssa voi lisätä turvallisuutta. 
• Huolehdi opiskelijoiden jakautumisesta pienryhmiin, jotta kukaan ei jää ulkopuolelle.
• Jatka pari- ja pienryhmätehtäviä läpi kurssin, jos se on kurssin tavoitteiden mukaista. Myös esiintymistä voi suunnitella ja toteuttaa pareittain tai pienryhmissä.
• Selkeät tehtävät, tehtävänannot ja pelisäännöt vähentävät kaikkien opiskelijoiden epävarmuutta ja jännittämistä. Esimerkiksi pienryhmissä voidaan sopia rooleista ja työnjaosta. 

Työkaluja ohjaukseen  

• Kiinnitä ohjauksessa huomiota opiskelijan kurssisuorituksiin. Jos huomaat, että suorituksista puuttuu pakollisia kursseja, joissa on vaadittu esiintymistä tai ryhmätöiden tekemistä, voit varovasti kysellä asiasta ja ohjata opiskelijan tarvittaessa hakemaan tukea. 
• Opiskelijan on hyvä vähitellen lisätä opintoihinsa kursseja, joissa on ryhmätöitä, keskusteluja ja esiintymistä. Miettikää, miten tämä voisi tapahtua niin, että opiskelija saisi vähitellen positiivisia kokemuksia jännittävistä tilanteista. Epämukavuusalueelle astuminen on välttämätöntä, jotta sosiaaliset taidot voisivat kehittyä, mutta toisaalta liian suuret vaatimukset voivat lisätä jännittämistä ja kuormittuneisuutta. 
• Opiskelija voi valita jonkun esiintymistä tai ryhmätyötä sisältävän kurssin ja sopia siihen aluksi yksilöllisiä järjestelyitä. Taitojen kehittyessä tarve yksilöllisille järjestelyille usein pienenee. 
• Konsultoi tarvittaessa opintopsykologia. Opiskelijan niin toivoessa voidaan järjestää tapaaminen, johon myös opintopsykologi osallistuu.  

Esimerkkejä yksilöllisistä järjestelyistä  

On opiskelijan edun mukaista harjoitella sosiaalisia taitoja, mutta toisinaan kurssin vaatimukset ja suoritustavat ovat opiskelijalle liian kuormittavia. Liian kovat vaatimukset eivät tue opiskelijan kehittymistä vaan tuottavat epäonnistumisen kokemuksia ja lisäävät helposti sosiaalisten tilanteiden välttelyä.  Jos opiskelija kertoo tai huomaat itse, että vaatimukset ovat opiskelijalle liian kovat, voit pyytää häntä hakemaan suositusta yksilöllisistä järjestelyistä. Voit myös konsultoida opintopsykologia. 

Yksilöllisinä järjestelyinä voidaan tarjota suoritusvaihtoehtoja niin, että opintojakson osaamistavoitteet kuitenkin täyttyvät: 

• Jos opintojakson osaamistavoitteena ei ole viestintä- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu, voit sopia opiskelijan kanssa muita suoritustapoja kuten esseet tai oppimispäiväkirjat niin, että opintojakson tavoitteet voidaan saavuttaa ja vaatimustaso vastaa muita suoritustapoja.
• Jos opintojakson osaamistavoitteena on viestintä- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu, opiskelijan kanssa voi sopia yksilöllisesti räätälöidystä suoritustavasta. Jotta opintojakson sisältyvien sosiaalisten taitojen harjoittelu olisi opiskelijalle mahdollista, lähde liikkeelle hänen tilanteestaan ja lähtökohdistaan. Keskustele opiskelijan kanssa kahden kesken ja etsikää harjoittelutapoja, jotka ovat sillä hetkellä mahdollisia. 

Esimerkkejä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen räätälöityyn harjoitteluun:  

• Kandiesitelmä pienemmälle ryhmälle tai opettajalle
• Esitys videoidaan ja esitetään muille opiskelijoille tai vain opettajalle
• Opponointi seminaarissa kirjallisesti ja palautteen antaminen kahden kesken toiselle opiskelijalle tai opettajan avustuksella
• Taululaskuharjoituksissa tehtävien ratkominen ensin pienryhmissä tai tehtävän tarkistaminen vähän ennen varsinaisen laskuharjoituksen alkamista  

Tukea jännittämiseen 

• Kielikeskuksen ERI-kurssit vieraan kielen (englanti) ja toisen kotimaisen kielen (ruotsi) suoritusvaihtoehtoina
• Kielikeskuksen puheviestinnän Jännittäminen viestintätilanteissa -kurssi 
• YTHS:n palvelut 
• Opiskelijoiden tukijärjestö Nyytin palvelut
• Lisää jännittämisestä: Jännittäminen osana elämää – opiskelijaopas (YTHS) 

Opiskelijoilla voi olla tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ongelmia monista eri syistä, joista tavanomaisin on ADHD. Opiskelun haasteet ovat monimuotoisia ja jokaisen opiskelijan tilanne on yksilöllinen.  

Ongelmat ovat usein voimakkaampia, jos ympäristössä on paljon häiriötekijöitä, toimintaohjeet ovat epäselviä tai vaaditaan pitkäkestoista ponnistelua. Itsenäisessä opiskelussa haasteena voivat olla realistisen opintosuunnitelman tekeminen ja sen mukaan eteneminen, tehtävien tekoon tarvittavan ajan hahmottaminen, keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä vaativien tehtävien loppuun saattaminen tai liiallinen uppoutuminen kiinnostaviin tehtäviin. 

Työkaluja opetustilanteisiin 

• Huomioi moniaistisuus kaikessa toiminnassa: esitä asiat kirjallisesti ja suullisesti sekä näyttämällä tai tekemällä, käytä monipuolisia materiaaleja kuten tekstejä, kuvia, videoita ja ääntä.
• Toimita luentorunko ja materiaali opiskelijoille etukäteen.
• Tarjoa selkeät ja tarkat tiedot kurssin rakenteesta, keskeisistä päivämääristä, tenttivaatimuksista sekä käytännön järjestelyistä. Monet opiskelijat voivat hyötyä välitavoitteista ja erilaisista tavoista osoittaa osaamistaan kurssin aikana, eikä ainoastaan kurssin lopussa. Käy tarvittaessa opiskeluun liittyvät ohjeet ja toimintatavat läpi opiskelijan kanssa kahden kesken.
• Pidä pidemmissä esityksissä taukoja ja vaihtelua. Vaikka opiskelijalla ei olisi tarkkaavaisuuden ongelmia, keskittymistä jaksaa ylläpitää kerrallaan noin 20 minuuttia.
• Jos opiskelija häiritsee ylivilkkaudellaan tai myöhästelyllään opetusta, yhteisistä pelisäännöistä on syytä kertoa kaikille ja niistä voi olla tarpeen sopia myös erikseen opiskelijan kanssa. Mikäli opiskelija keskeyttää jatkuvilla kysymyksillä, voit pyytää häntä kirjaamaan mieleen tulevat asiat ja palata niihin myöhemmin. Opiskelijan mahdollista impulsiivista tai harkitsematonta ilmaisua ei kannata ottaa henkilökohtaisesti – aina voi tarkentaa ja selventää asioita rakentavalla tavalla.
• Opiskelijan kanssa voi sopia hänen istumapaikkansa opetustilanteissa sen mukaan, mikä tukee hänen keskittymistään parhaiten. Jos opiskelija häiriintyy helposti, voi paras paikka olla opetustilan edessä, tai jos hänen keskittymistään auttaa parhaiten vireyttä ylläpitävä liikehdintä, paras paikka voi olla sivulla tai takana, jossa voi liikehtiä huomaamatta ja muita häiritsemättä.
• Salli tarvittaessa opiskelua tukevien apuvälineiden käyttö sekä äänitallenteiden tekeminen omaan opiskelukäyttöön. 

Työkaluja ohjaukseen  

• Kysy opiskelijalta, millainen oppimateriaali ja työskentely tukevat hänen oppimistaan. Keskustele hänelle sopivista suoritustavoista, jos niitä on tarjolla. Esimerkiksi ryhmätyöskentely ja keskusteleminen voivat helpottaa asioiden käsittelyä ja oppimista. 
• Kannusta opiskelijaa käyttämään jotakin ajanhallinnan apuvälinettä muistamisen ja suunnittelun tukena. 
• Varaa seurantakäynti opintosuunnitelman päivittämiseksi esim. periodien tai lukuvuoden loppuun. Säännölliset tapaamiset antavat jatkuvuutta ja opiskelija voi tehdä tarvittaessa muutoksia suunnitelmaansa kokemustensa ja saamansa palautteen perusteella. 
• Tutkielmien ohjauksessa kiinnitä huomiota välitavoitteiden asettamiseen ja työskentelyn aikatauluttamiseen.   

Esimerkkejä yksilöllisistä järjestelyistä  

Jos opiskelijalla on tarve yksilöllisiin järjestelyihin, voit pyytää häntä hakemaan suositusta. Voit myös konsultoida opintopsykologia. 

Tyypillisiä järjestelyitä ovat esimerkiksi seuraavat: 

• Lisäaika tenteissä ja/tai tehtävien palauttamisessa.
• Mahdollisuus suorittaa opinnot hitaammassa tahdissa.
• Rauhallinen tai erillinen tenttitila, jos opiskelija on häiriöherkkä.
• Henkilökohtainen, säännöllinen HOPS-ohjaus.
• Perustelluista syistä vaihtoehtoiset suoritustavat. 

 Tukea opiskelijalle, jolla on tarkkaavaisuuden haasteita 

• Helsingin yliopiston opiskelukykyä tukevat ryhmät
• YTHS:n palvelut 
• Kuntoutussäätiön Oppimisen tuen keskus
• Opiskelijoiden tukijärjestö Nyytin palvelut
• Helsingin seudun erilaiset oppijat
• ADHD-liitto 

Autismi liittyy siihen, miten ihminen viestii, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman ja miten hän on vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Opiskelun haasteet ovat monimuotoisia ja jokaisen opiskelijan tilanne on yksilöllinen. 

Opiskelussa autismi voi näyttäytyä esimerkiksi tehtävien aloittamisen ja valmiiksi saamisen vaikeutena, oman toiminnan ohjaamisen puutteina, hitaana prosessointina, aistiyliherkkyytenä, tarkkaavaisuuden tason vaihteluina tai stressiherkkyytenä ja tunteiden säätelyn ongelmina. Lähiopetuksessa opiskelijat saattavat ylikuormittua johtuen esimerkiksi aistiyliherkkyyksistä, tarkkaavuuden kiinnittymisestä moniin yksityiskohtiin tai omien itselle luontevien olemisen tapojen peittelystä (eng. masking). Työskentely ryhmissä voi olla haastavaa. Opiskelija voi kaivata yksityiskohtaisia ja tarkkoja ohjeita oppimistehtäviin, jotta saa ne tehdyiksi. Tavanomaisesta poikkeavat ja joustavuutta vaativat tilanteet saattavat olla opiskelijalle huomattavan kuormittavia.  

Työkaluja opetustilanteisiin 

• Anna selkeät tiedot kurssin rakenteesta, keskeisistä päivämääristä, tenttivaatimuksista sekä käytännön järjestelyistä.
• Ole täsmällinen ja konkreettinen. Ennakoi. Käy tarvittaessa opiskeluun liittyvät ohjeet ja toimintatavat läpi opiskelijan kanssa ennen kurssin alkua. Anna opiskelijalle tiivistelmä luennosta ennen luentoa. Pilko isot tehtävät osatehtäviin, sovi selkeät määräajat ja tarkka aikataulutus.
• Jos mahdollista, käytä kaavioita ja kuvia abstraktien käsitteiden sijaan tai rinnalla.
• Opiskelija hyötyy tutusta ryhmästä ja selkeistä ryhmätehtävistä.
• Pyri tekemään opetustilanteesta mahdollisimman häiriötön. Opiskelijaa voi auttaa vakiopaikka luentosalissa (esim. eturivissä).
• Tarjoa mahdollisuus käyttää korvatulppia, kuulosuojaimia tai kuunnella musiikkia. 

Työkaluja ohjaukseen  

• Opiskelijan kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä opinnoissa kuormittaa häntä eniten ja toisaalta siitä, mikä tukee hänen opiskeluaan. Tärkeää on myös pohtia hänen kanssaan, mikä on kohtuullinen määrä opintopisteitä liiallisen kuormittuneisuuden välttämiseksi.
• Opintosuunnitelmassa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, ettei kuormitustekijöitä ole liikaa tarkastelemalla yhtä aikaa käynnissä olevien kurssien kokonaisuutta ja vaihtoehtoja niiden suoritustavoille. Osan opinnoista voi sijoittaa esimerkiksi kesään, jolloin opiskelija saa väljyyttä periodien aikaiseen työskentelyyn.  
• Säännöllinen henkilökohtainen ohjaus ja opintosuunnitelman läpikäyminen on monelle opiskelijalle tärkeää. Samalla on mahdollista keskustella esimerkiksi epäselviksi jääneistä kysymyksistä ja käydä läpi opiskeluun liittyviä käytäntöjä.  
• Ole ohjaustilanteessa kärsivällinen, täsmällinen ja käy läpi työstettäviä asioita yksityiskohtaisesti. 
• Anna selkeät ohjeet sekä varmista että opiskelija on ymmärtänyt ne esimerkiksi kysymällä, miten hän aikoo käytännössä toimia.  

Esimerkkejä yksilöllisistä järjestelyistä 

Jos opiskelijalla on tarve yksilöllisiin järjestelyihin, voit pyytää häntä hakemaan suositusta. Voit myös konsultoida opintopsykologia. 

Tyypillisiä järjestelyitä ovat esimerkiksi seuraavat:  

• Lisäaika tenteissä ja/tai tehtävien palauttamisessa.
• Mahdollisuus suorittaa opinnot hitaammassa tahdissa.
• Rauhallinen tai erillinen tenttitila, jos opiskelija on häiriöherkkä.
• Henkilökohtainen, säännöllinen HOPS-ohjaus.
• Perustelluista syistä vaihtoehtoiset suoritustavat. 

Tukea ja lisätietoa

Autismiliitto

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet voivat näkyä usealla tavalla. Haasteet voivat näkyä lukemisen hitautena ja/tai virhealttiutena kirjoittamisessa. Opiskelijalle voi olla haastavaa muistaa pitkiä ohjeita tai luennolla seurata opetusta ja tehdä muistiinpanoja samanaikaisesti.  Osalle opiskelijoista haasteet näkyvät lähinnä vieraiden kielten opinnoissa.   

Työkaluja opetustilanteisiin 

• Opetusmateriaalin on hyvä olla tiedossa ja käytettävissä hyvissä ajoin ennen opetusta. Näin opiskelija voi valmistautua opetustilanteeseen.
• Anna opetuksen aikana tilaa tutustua tehtävänantoihin ja tehdä muistiinpanoja; samanaikainen kirjoittaminen ja kuunteleminen on kuormittavaa.
• Opiskelija voi hyötyä opettajan tai toisen opiskelijan muistiinpanoista.
• Ohjaa opiskelijaa äänikirjojen pariin ja kerro yliopiston kirjastosta saatavista laina-ajan pidennyksestä. Varmista, että opetusmateriaalisi on saavutettavaa.
• Jos opiskelijat käyvät taululla kirjoittamassa, on tärkeää antaa mahdollisuus osoittaa osaaminen myös muulla tavalla, esim. opiskelija näyttää tekemänsä tehtävän opettajalle. Jos opiskelija tekee kirjoitusvirheitä taululla, tulee tilanteeseen suhtautua empaattisesti ja korjata ymmärryksen kannalta välttämättömät virheet.
• Englanninkielisillä kursseilla voi tarjota suomenkielisiä tukimateriaaleja opiskeluun.
• Kerro opiskelijalle mahdollisimman varhain, millaisia vaihtoehtoja osaamisen osoittamiseksi on käytettävissä, esimerkiksi suullinen esitelmä, tentti tai oppimistehtävä. 

Työkaluja ohjaukseen  

• Opintosuunnitelmaa tehdessä on hyvä huomioida, että erityisen paljon lukemista tai kirjoittamista vaativat kurssit on ripoteltu mahdollisuuksien mukaan pitkin lukuvuotta.  
• Jos usealla kurssilla on yhtä aikaa paljon lukemista ja kirjoittamista, opiskelijan kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä on kohtuullinen määrä opintopisteitä liiallisen kuormittuneisuuden välttämiseksi. Osan opinnoista voi sijoittaa esimerkiksi kesään, jolloin opiskelija saa väljyyttä periodien aikaiseen työskentelyyn.   

Esimerkkejä yksilöllisistä järjestelyistä  

Jos opiskelijalla on tarve yksilöllisiin järjestelyihin, voit pyytää häntä hakemaan suositusta. Voit myös konsultoida opintopsykologia. 

Tyypillisiä järjestelyitä ovat esimerkiksi seuraavat: 

• Lisäaika tenteissä ja mahdollisuus käyttää tietokonetta.
• Lisäaika tehtävien palauttamiseen tai jos tämä ei ole mahdollista, vaihtoehtoinen suoritustapa, esim. tentti. Opiskelijalla voi olla monta lukemista ja kirjoittamista vaativaa kurssia samanaikaisesti, jolloin lisäaika on erityisen tarpeellinen.
• Perustelluista syistä vaihtoehtoiset suoritustavat, esimerkiksi suullinen tentti.
• Tehostettu tutkielmien ohjaus, jossa voidaan kiinnittää huomiota tekstin sujuvuuteen.  

Tukea lukivaikeuteen 

• Helsingin yliopiston kirjaston palveluista löydät tietoa muun muassa laina-aikojen pidennyksestä ja äänikirjoista.
• Kielikeskuksen ERI-kurssit vieraan kielen (englanti) ja toisen kotimaisen kielen (ruotsi) suoritusvaihtoehtoina
• Kuntoutussäätiön Oppimisen tuen keskus
• Erilaisten oppijoiden liitto / Helsingin seudun erilaiset oppijat

Lähes jokainen meistä oireilee jossain elämänvaiheessa psyykkisesti. Esimerkiksi pitkittynyt stressi tai uniongelmat voivat heikentää tilapäisesti toimintakykyä. Monet psyykkiset oireet ovat ohimeneviä. Mielenterveys kuormittuu joissain elämän vaiheissa enemmän kuin toisissa, ja tilapäinen henkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on aivan normaalia. 

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimusten perusteella opiskelijoiden psyykkiset oireet ja kuormittuneisuus ovat tavallisempia kuin aikuisväestössä keskimäärin. Joskus psyykkinen oireilu aiheuttaa merkittävää haittaa toimintakyvylle ja arkielämälle, yleensä siis myös opiskelulle.  

Työkaluja opetus- ja ohjaustilanteisiin 

• Pitkittynyt stressi ja kuormittuneisuus lisää kenen tahansa opiskelijan psyykkistä kuormaa. Kohtuullisuus kurssien työmäärissä ja pidemmälle ajanjaksolle hajautetut tehtävät voivat auttaa kaikkia opiskelijoita voimaan paremmin.
• Muiden ihmisten suhtautuminen mielenterveysongelmiin on oleellista. Opettajana tai ohjaajana sinun ei tarvitse tietää, mikä diagnoosi opiskelijalla on tai onko sellaista. Olennaista on hienotunteisuus ja opiskelijan kunnioittaminen.  Huoli on hyvä ottaa puheeksi opiskelijan kanssa mahdollisimman varhain.
• Jos oman työsi rajat tuntuvat tulevan vastaan, voit konsultoida opintopsykologia tai ohjata opiskelijan hakeutumaan terveydenhuoltoon.
• Jos opiskelija oireilee voimakkaasti ja tarvitsee heti apua, soita 112.    

Esimerkkejä yksilöllisistä järjestelyistä  

Jos opiskelijalla on tarve yksilöllisiin järjestelyihin, voit pyytää häntä hakemaan suositusta. Voit myös konsultoida opintopsykologia. 

Tyypillisiä järjestelyitä ovat esimerkiksi seuraavat: 

•  Mahdollisuus suorittaa opinnot hitaammassa tahdissa.
• Lisäaika tehtävien palauttamiseen tai jos tämä ei ole mahdollista, vaihtoehtoinen suoritustapa, esim. tentti. Opiskelijalla voi olla monta lukemista ja kirjoittamista vaativaa kurssia samanaikaisesti, jolloin lisäaika on erityisen tarpeellinen.
• Perustelluista syistä vaihtoehtoiset suoritustavat, lisäaika tentteihin ja rauhallinen tenttitila. 

Tukea mielenterveysongelmiin  

Opiskelu-palvelun Mielen hyvinvointi -sivu

Opiskelijoilla voi olla erilaisia aistivammoja ja liikuntarajoitteita, jotka vaikuttavat heidän yhdenvertaisiin mahdollisuuksiinsa opiskella. Heille oppimisympäristöt, esimerkiksi tilat, välineet ja toimintakäytännöt, voivat tuottaa erityisiä haasteita, mikäli niihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota nimenomaan saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmasta. Opetuksessa ja ohjauksessa onkin tärkeää ennakoida ja pyrkiä kehittämään oppimisympäristöjä entistä saavutettavammiksi.   

Jos ohjattavanasi on opiskelija, jolla on esimerkiksi näkö- tai kuulovamma tai hän tarvitsee liikkumiseensa apuvälineitä, hänen on tärkeää saada tietoa kursseista ja kurssimateriaaleista etukäteen. Esteettömien tilojen järjestämiseksi opiskelijan kurssivalintojen on oltava koulutussuunnittelijan tiedossa ajoissa, jotta hän voi varmentaa tilojen esteettömyyden ja opiskelijan mahdollisuuden osallistua tasavertaisesti opetukseen. Äänikirjojen ja muun erityisen materiaalin tilaaminen vaatii myös useita kuukausia aikaa, mikäli sitä ei ole saatavissa saavutettavassa muodossa. Keskustele siis opiskelijan kanssa hyvissä ajoin tulevista opinnoista ja ohjaa hänet tarvittaessa opintoneuvontaan. 

Työkaluja näkövamman huomioon ottamiseksi opetuksessa 

• Opiskelijan kanssa on hyvä käydä etukäteen läpi opetustilanteen käytännöt ja ohjeistukset: mitä opetustilanteessa tapahtuu, millaisia tehtäviä siihen sisältyy, miten toimitaan, esim. pitääkö viitata puheenvuoroa pyydettäessä. 
• Puhu täsmällisesti kaikesta olennaisesta, korosta kuulemista, älä pyydä katsomaan dioilta tai taululta.
• Opetus mahdollisimman pitkälle samassa tilassa. 
• Auta opiskelijaa tarvittaessa oikean luentosalin löytämisessä.
• Merkitse opiskelijan nimi läsnäololistaan hänen puolestaan.
• Puhuttele opiskelijoita nimellä luokkatilanteissa, esim. vastausvuoroa antaessa, jotta näkövammainen opiskelija kuulee, milloin on hänen vuoronsa, milloin jonkun toisen opiskelijan.
• Auta löytämään ryhmä ryhmätöissä ja –harjoituksissa.
• Huolehdi siitä, että kaikki opetusmateriaali, mukaan lukien muiden opiskelijoiden, yhteiseen työskentelyyn tuottamat materiaalit, ovat saavutettavassa muodossa. 

Esimerkkejä yksilöllisistä järjestelyistä  

• Jousta tarvittaessa ryhmätöissä erityisesti, jos opiskelijalla on useita ryhmätöitä samaan aikaan.  Anna mahdollisuus korvata ryhmätyö jollain muulla suorituksella.
• Anna lisäaikaa tehtävien palauttamiseen erityisesti, jos palautuksia on useita samaan aikaan, koska tehtävien tekemiseen menee tavallista enemmän aikaa.
• Jousta kurssimateriaaleissa: jos esim. kurssikirjaa ei ole saatavilla saavutettavassa muodossa, kirjan korvaaminen mahdollisuuksien mukaan toisella vastaavalla.
• Anna luentodiat ja muut materiaalit etukäteen tekstitiedostona, kuvat ovat näkövammaiselle hankalia (tallenna Power Point rtf-muotoon).
• Tutustu tilaan opiskelijan kanssa ennen esitelmää.
• Huomioi näkövamma toiminnallisissa tilanteissa, esim. jos luokkatilassa pitää liikkua paljon. 

 Työkaluja kuulovamman huomioon ottamiseksi opetuksessa

• Opetustilanteeseen liittyvät käytännöt kannattaa käydä opiskelijan kanssa läpi etukäteen tai viimeistään kurssin alkaessa, tarvittaessa tulkin välityksellä, jotta opiskelija voi itse tuoda esille tuen ja järjestelyjen tarpeet. 
• Koulutussuunnittelija ja vahtimestari voivat auttaa, jos opiskelijalla on tilaan liittyviä erityistarpeita.  
• Huomioi opetustilanteessa paikkaan liittyvät erityistarpeet. Yleensä paras paikka on salin etuosassa. Opiskelijan tulisi omalta paikaltaan nähdä samaan aikaan opettaja, valkokangas ja tulkki. 
• Painota opetuksessa visuaalista informaatiota, esitä asiat kirjallisesti ja suullisesti sekä näyttämällä tai tekemällä. Käytä monipuolisia materiaaleja kuten tekstejä, kuvia tai tekstitettyjä videoita. Tärkeät tiedot ja materiaalit tulee antaa kirjallisina. 
• Puhu ja esitä asiasi selkeästi, rauhallisesti ja normaalilla äänenvoimakkuudella. Vältä peittämästä suutasi ja puhu kohti kuulijoita, jotta huulilta lukeminen helpottuu. 
• Käytä mikrofonia opetuksessa, ja pyri välttämään ylimääräistä liikehdintää ja pään kääntelyä, ettei puhe suuntaudu poispäin mikrofonista ja äänen laatu heikkene. Mikrofonin käyttö on erityisen tärkeää, koska se voi olla yhteydessä opiskelijan käyttämiin kuuntelemisen apuvälineisiin.  
• Jos opiskelija käyttää kuulemisen apuvälineitä, toista muiden opiskelijoiden kommentit mikrofoniin tai kierrätä mikrofonia.  
• Jaa selkeästi puheenvuoroja niin, että vain yksi henkilö puhuu kerrallaan. Toista ydinasia tarvittaessa. 
• Pyri tekemään opetustilanteesta mahdollisimman häiriötön minimoimalla taustamelu. 
• Pidä taukoja. Kuulovammainen opiskelija tarvitsee aikaa sekä opetuksen että mahdollisen tulkkauksen seuraamiseen. 
• Kuuro opiskelija osallistuu opetukseen viittomakielen tulkkauksen tai kirjoitustulkin avulla. Voit keskustella opiskelijan kanssa tulkin välityksellä. Puhu tällöin suoraan opiskelijalle tulkin kautta, esim. ”Onko sinulla jotakin kysyttävää?”. 

Jos perustutkinto-opiskelijan opiskelukyky on alentunut terveydellisen syyn takia, opiskelija voi pyytää YTHS:n kautta opiskeluterveysneuvottelun järjestämistä. Neuvottelua voi ehdottaa myös yliopiston tai YTHS:n henkilökunta, mutta neuvotteluprosessi voi alkaa vain opiskelijan suostumuksella.   

Opiskeluterveysneuvottelussa keskustellaan opiskelijan, yliopiston ja YTHS:n edustajien kesken tarkoituksenmukaisimmista tukitoimista opiskelijan opiskelukyvyn tukemiseksi. Neuvottelussa ei käsitellä terveystietoja, ellei opiskelija niin itse toivo. YTHS:n sivuilta löytyy lisätietoa neuvottelun tavoitteista ja missä tilanteissa niitä voidaan järjestää.    

Opiskelijan ohjeet neuvottelun käynnistämiseen ja lomakkeen täyttöön löytyvät Opiskelu-palvelun opiskeluterveydenhuolto -sivulta.    

Yliopiston edustaja neuvotteluun valitaan opiskelijan toiveiden mukaan. Tyypillisesti neuvotteluun osallistuu esim. opettaja, koulutuskoordinaattori/asiantuntija tai esteettömyysyhdyshenkilö, joka tuntee opiskelijan tilanteen mahdollisimman hyvin. Neuvottelussa etsitään ratkaisuja esim. tukitoimenpiteistä (mm. yksilölliset järjestelyt, opintopsykologin yksilöllinen tai ryhmätuki, opintosuunnitelman muokkaus). HY:n edustaja osallistuu neuvotteluun aina etäyhteydellä (TEAMS).     

Neuvotteluun osallistuva yliopiston edustaja   

• Kertoo sähköpostitse lomakkeessa ilmoitetulle YTHS-yhteyshenkilölle ja opiskelijalle osallistumisestaan sekä antaa yhteystietonsa, kun on saanut pyynnön neuvotteluun osallistumisesta.    
• Jos henkilökunnan jäsen tekee itselleen opiskeluterveysneuvottelusta kalenterimerkinnän, siinä ei saa lukea opiskelijan nimeä.    
• Jos mahdollista, tapaa opiskelijan ennen opiskeluterveysneuvottelua kartoittaaksesi tilannetta ja seurantaluontoisesti yksi kuukausi neuvottelun jälkeen.    
• Kertoo (jos tiedossa) millaista tukea opiskelija on yliopistolta jo saanut ja millaisia tuen muotoja voidaan vielä tarjota. Yliopiston edustajan tehtävä ei ole ottaa kantaa opiskelijan terveyteen, mutta hän voi kertoa esimerkiksi opintojen sujumisesta.
• Ei kirjaa neuvottelusta mitään, paitsi jos    
  • Neuvottelussa mietitään yhdessä yksilöllisiä järjestelyitä, esteettömyysyhdyshenkilö voi kirjoittaa samalla suosituksen yksilöllisistä järjestelyistä. Opiskelija saa suosituksen myös itselleen.   
  • Opintopsykologi osallistuu neuvotteluun. Opintopsykologit kirjaavat kaikista tapaamisista tietoturvalliseen järjestelmään, josta opiskelija saa kirjaukset pyydettäessä.   

Lisätietoja opiskeluterveysneuvotteluun valmistautumisesta opiskelijahyvinvoinnin tiimin osoitteesta studywellbeing@helsinki.fi