Ohjauksen toteutustavat

Ohjaava opettaja kohtaa opiskelijoita virallisten opintojaksojen lisäksi ennalta sovituissa yksilöohjauksissa sekä epämuodollisemmissa tilanteissa. Tällöin keskiössä on opiskelijan kohtaaminen, opiskelijan mahdollisiin tarpeisiin vastaaminen ja eteenpäin ohjaaminen silloin, kun opiskelija tarvitsee muuta tukea.  

Yksilöohjaus kannattaa kohdentaa sellaisiin tilanteisiin, joissa ryhmämuotoinen ohjaus ei ole riittävää tai se ei sovellu opiskelijan tilanteeseen. Esimerkiksi arkaluonteisten opiskelijaa koskevien asioiden käsittelyn paikka on yksilöohjauksessa. 

Joissakin koulutusohjelmissa yksilötapaamiset saattavat olla pakollinen osa opintoja. Silloin opiskelijalla itsellään ei välttämättä ole selkeää omaa tavoitetta tai tarvetta käsiteltäväksi ohjauksessa. Tällöin voi kysellä yleisesti opinnoista ja hyödyntää ohjauskortteja (pdf).  

Ohjaava opettaja voi omalta osaltaan saada opiskelijan tuntemaan, että hän kuuluu yhteisöön. Ohjaava opettaja voi myös ohjata opiskelijaa sellaisten opintojaksojen tai tapahtumien piiriin, jossa opiskelijalla on mahdollisuus integroitua opiskeluyhteisöön.  

Ryhmämuotoisella ohjauksella voi olla monenlaisia etuja yksilöohjaukseen verrattuna. Se mahdollistaa yksilöohjausta paremmin esimerkiksi yhteisöllisyyden tukemisen, integroitumisen vahvistamisen tiede- ja opiskeluyhteisöön sekä tuen saamisen kanssaopiskelijoilta. Yliopiston resurssien näkökulmasta ryhmämuotoinen ohjaus on usein tehokkaampaa ja vaikuttavampaa. Omaan ohjaavaan opettajaan tutustuminen ryhmäohjauksessa voi myös myöhemmin madaltaa opiskelijan kynnystä hakeutua yksilöohjaukseen. 

Ryhmäohjauksen yksi keskeinen hyöty on opiskelijoiden toinen toisilleen tarjoama vertaisohjaus. Opiskelijat voivat antaa toisilleen hyödyllisiä vinkkejä ja näkökulmia opiskeluun ja opiskelijana olemiseen liittyen. Usein opiskelijalle on arvokas kokemus huomata, että monilla muillakin on samanlaisia haasteita kuin itsellä ja että haasteista on mahdollista keskustella ja saada niihin uusia näkökulmia. Opiskelijoiden opiskeluarkeen liittyvinä teemoina ryhmäohjauksissa voidaan käsitellä esimerkiksi ajanhallintaa, opiskelutaitoja, tenttiin valmistautumista tai pelkoa valmistumisesta.  

Ennen ryhmäohjauksen aloittamista ohjaavan opettajan on hyvä pohtia, kuinka opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta ja ryhmäytymistä voidaan edistää. Ryhmäohjauksen aloituskerralla on tärkeää käydä läpi ryhmän toimintatapoja, sääntöjä ja kunnioittavan vuorovaikutuksen periaatteita yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kun ohjaaja ja opiskelijat kohtelevat toisiaan ryhmässä kunnioittavasti ja kannustaen, ryhmään syntyy turvallinen ilmapiiri.   

Miten tukea opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tai yhteenkuuluvuuden tunnetta? 

• Etene vuorovaikutuksen lisäämisessä vaiheittain. Mieti alkuun matalan kynnyksen keskustelutehtäviä ja hyödynnä tarvittaessa verkkokeskusteluja. 
• Opiskelijoiden kanssa on hyvä puhua jännittämisestä. Jännittäminen on luonnollista uusissa tilanteissa ja uusia ihmisiä kohdatessa, mutta erityisissä tilanteissa voit ohjeistaa opiskelijoita ottamaan yhteyttä sinuun tuen saamiseksi. 
• Jaa mahdolliset pienryhmät aina etukäteen. Älä jätä opiskelijoita tekemään ryhmäjakoa keskenään, jotta kukaan opiskelija ei kokisi jäävänsä ulkopuoliseksi. 

Miten luoda turvallista ja myönteistä ilmapiiriä ryhmäohjauksessa? 

• Keskustelkaa yhdessä turvallisen tilan periaatteista ja myönteisen ilmapiirin vaalimisesta. Voit käyttää keskustelun pohjana esimerkiksi tiedekuntasi periaatteita tai Ohjauskulman turvallisen tilan periaatteita.
• Kerro opiskelijoille, millaista osallistumista heiltä odotat ja miten toivot heidän ryhmässä toimivan.  
• Varmista, että kaikki ovat tietoisia ryhmän rutiineista ja säännöistä. Yhteiset säännöt lisäävät tietoa siitä, miten ryhmässä tulisi toimia. Voitte sopia rutiineista ja säännöistä myös yhdessä opiskelijoiden kanssa ryhmäohjauksen aluksi. 
• Anna tilaa ja aikaa opiskelijoiden kysymyksille. Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan myös nimettömiä verkkoalustoja kysymysten esittämiseen. 
• Muista, että oma toimintasi ja vuorovaikutuksesi toimii mallina opiskelijoille. 

Tuutorointi on erityisesti uusille opiskelijoille tärkeä osa ohjausta, ja parhaimmillaan opiskelijatuutoreiden ja opettajien yhteistyö tukee tehokkaasti opiskelijoiden kiinnittymistä opiskelu- ja tiedeyhteisöön. Uudella opiskelijalla on kuitenkin myös oma vastuunsa esimerkiksi tiedon etsimisessä, eikä tuutorille tule kasata liikaa vastuuta ohjauksesta. Tuutorin rooli ei jatku koko opintojen ajan, vaan alkuvaiheen jälkeen henkilökunnan rooli ohjauksessa korostuu. Ohjauksen tuella opiskelijoiden on myös tarkoitus oppia itseohjautuviksi.

Opiskelijatuutoreiden tehtävänä on toivottaa aloittavat opiskelijat tervetulleeksi ja tarjota heille vertaisohjausta. Tuutorit näyttävät uusille opiskelijoille, missä heille tärkeät tilat ja palvelut sijaitsevat, miten niihin pääsee, miten kursseille ja tentteihin ilmoittaudutaan, sekä millaisia digitaalisia työvälineitä yliopistolla käytetään. Kansainvälisten opiskelijoiden tuutorit auttavat uusia opiskelijoita myös uuteen kulttuuriin sopeutumisessa ja arkielämän käytännöissä. 

Yliopiston järjestämissä yhteisissä tuutorikoulutuksissa keskitytään erityisesti ryhmänohjaustaitoihin, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoihin sekä tutustaan keskeisiin toimijoihin ja palveluihin. Lisäksi tiedekunnat kouluttavat tuutoreita esimerkiksi omiin käytäntöihinsä, tuutoroinnin suunnittelemiseen ja siitä raportoimiseen. Ohjaavien opettajien on hyvä osallistua jollakin tavalla tiedekuntien tuutorikoulutuksiin ja/tai orientaatioviikon ohjelmaan, jotta opettajat tulevat tutuksi sekä tuutoreille että uusille opiskelijoille.

Tuutorointia järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syys- ja kevätlukukauden alussa. Tuutoreina toimivat saman tiedekunnan (yleensä saman koulutusohjelman) vanhemmat opiskelijat. Tuutoreille maksetaan tuutoroinnista palkkio ja he saavat ensimmäistä kertaa Helsingin yliopistossa tuutoroidessaan 5 opintopistettä.

Lisätietoa Opiskelu-palvelussa: Orientaatio ja tuutorointi

Kirjoittanut opintopsykologit Anu Lehtinen ja Jasmin Kurkaa-Kivelä 

Taustateoksena käytetty:

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas: yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus, Helsinki.