Opetuksen saavutettavuus

Valitse koulutusohjelma

Hae koulutusohjelmaa

Kandiohjelmat

Maisteri- ja lisensiaattiohjelmat

Tohtoriohjelmat

Palauta oletusarvoihin

Valitse muu opetuksen järjestäjä

Tällä sivulla on ohjeita siitä, miten opettajat voivat huolehtia omien kurssiensa digitaalisten palvelujen ja opetusmateriaalien saavutettavuudesta.

Mitä on saavutettavuus

Miksi opettajan pitäisi olla kiinnostunut saavutettavuusasioista?  

Saavutettavuus tarkoittaa ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomioimista digitaalisissa palveluissa, se on toisin sanoen digitaalisen maailman esteettömyyttä. Saavutettavaa palvelua voi käyttää riippumatta mahdollisista toiminnan rajoitteista, olivatpa ne pysyviä tai väliaikaisia. 

Yliopiston digitaalisia palveluita käytetään erilaisilla laitteilla ja yhteyksillä sekä moninaisilla apuvälineillä. Käyttäjillä voi olla myös esimerkiksi erilaisia näköön tai kuuloon liittyviä ongelmia, motoriikkaan liittyviä ongelmia tai kognitiivisia ongelmia, kuten oppimis- ja lukivaikeuksia 

Suomessa saavutettavuutta edellyttää myös Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Laki koskee viranomaisten, kuten yliopistojen, tuottamia verkkosisältöjä ja -palveluja. Laki koskee myös tiettyjä opettajien tuottamia verkkosisältöjä. 23.9.2020 alkaen julkisten ja toistuvassa käytössä olevien opetusmateriaalien tulee olla saavutettavia.  

Opetuksessa voidaan käyttää tilapäisesti ja rajatussa ryhmässä opetussisältöjä, jotka eivät ole saavutettavuusvaatimusten mukaisia. MOOC-alueiden ollessa lähes poikkeuksetta julkisia, tulee näistä kuitenkin tehdä aina saavutettavia. Suljettuja Moodle-alueita taas ei tarvitse tehdä saavutettaviksi, jos niitä ei ole tarkoitettu toistuvaan käyttöön. Määräaikainen käyttö tarkoittaa korkeintaan yhtä lukuvuotta.

Saavutettava Moodle-alue

Helsingin yliopistossa käytettävät moodle-alueet ovat osoitteissa moodle.helsinki.fi ja mooc.helsinki.fi. 23.9.2020 alkaen tavoitteena on, että saavutettavia olisi:

  • Julkisen Moodle-alueen tekstit, linkit, taulukot ja kuvat.
  • Toistuvaan käyttöön tarkoitetun Moodle-alueen tekstit, linkit, taulukot ja kuvat.
  • Toistuvaan käyttöön tarkoitetut ja/tai julkiset itse tuotetut dokumentit, jotka ovat 23.9.2018 jälkeen julkaistuja. Vanhempia ei tarvitse tehdä takautuvasti saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi, ellei käyttäjä tarvitse dokumenttia etujen, oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamiseen.
  • Toistuvaan käyttöön tarkoitetut ja/tai julkiset itse tuotetut videot ja äänitteet (viimeistään 14 vrk julkaisemisesta), jotka ovat 23.9.2020 jälkeen julkaistuja. Vanhempia ei tarvitse tehdä takautuvasti saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi. Suorat video- ja äänilähetykset, joita ei jätetä verkkoon, eivät kuulu vaatimusten piiriin.

Vaikka Moodle-alueelle liitetty ulkopuolisen tahon tuottama sisältö ei kuulu lain vaatimusten piiriin, tulisi ulkopuolista sisältöä välttää, jos se estää alueen saavutettavuuden toteutumista.

Julkinen Moodle-alue on kaikille avoin moodle.helsinki.fi tai mooc.helsinki.fi alueella oleva verkkosivusto. Pääasiassa mooc.helsinki.fi Moodle-alueet ovat kaikille avoimia ja moodle.helsinki.fi suljettuja. Toistuva käyttö tarkoittaa, että käyttö toistuu useammin kuin yhden lukukauden tai korkeintaan lukuvuoden ajan.

Lain tarkoituksena ei kuitenkaan ole estää sisältöjen julkaisua tai johtaa siihen, että sisältöjä poistetaan verkosta sen vuoksi, että ne eivät noudata saavutettavuusvaatimuksia. Jos Moodle-alueen kokonaan saavutettavaksi tekeminen ei ole nykytilanteessa realistinen mahdollisuus, kannattaa pohtia, mitkä sisällöt ovat keskeisiä ja oleellisia kaikille käyttäjille, ja onko sisältöjä, jotka koskevat erityisesti vammaisille henkilöille tärkeitä asioita. Tavoitteena on toki pyrkiä siihen, että kaikki verkossa julkaistu materiaali olisi saavutettavuusvaatimusten mukaista. 

Moodle on teknisesti hyvin saavutettava ja tästä vastaavat Moodlen kehittäjät sekä Helsingin yliopistolla opetusteknologiapalvelut. Havaitut tekniset ongelmakohdat ja ohjeet havainnoista ilmoittamiseen löytyvät palveluiden saavutettavuusselosteista.

Moodle-alueen sisällön saavutettavuudesta ja mahdollisesti käyttöön otetuista kolmansien osapuolien palveluiden saavutettavuuden arvioinnista vastaa taas sisällöntuottaja, joka on useimmiten opettaja. 

Moodle-alueelle voidaan luoda, tuoda tai yhdistää pääasiassa kolmen tyyppistä sisältöä tai palveluita: 

  1. Moodle-alueella saavutettavaksi tehtävä sisältö.
  2. Moodle-alueen ulkopuolella saavutettavaksi tehtävä sisältö. 
  3. Moodle-alueeseen yhdistetty kolmannen osapuolen sisältö tai palvelu.

Tämä ohjeistus keskittyy pääasiassa Moodlessa saavutettavaksi tehtävään sisältöön (1.), mutta käymme lyhyesti läpi myös muiden sisältötyyppien (2. ja 3.) suhteen Moodleen ja mistä näiden ohjeistukset löytyvät.

Moodle-alueella saavutettavaksi tehtävä sisältö

Moodlessa voidaan muokata saavutettaviksi seuraavat sisältötyypit:

  • Teksti, kuten sivujen sisältötekstit, tenttien ohjeistukset ja uutiset.  
  • Linkki, joka voi olla tekstiä tai kuva ja se siirtää käyttäjän Moodlesta toiselle www-sivulle.  
  • Taulukko luotuna Moodlessa käyttämällä Moodlen omaa taulukko-ominaisuutta. 
  • Kuva somistamiseen tai tiedon välittämiseen 

Teksti - otsikointi 

Otsikoiden tulee olla kuvaavia ja informatiivisia. Otsikoita tulee käyttää riittävästi, mikä auttaa jäsentämään tekstiä. Otsikointi tulee tehdä käyttämällä kappaletyylejä, kuten "Otsikko (suuri/keski/pieni)". Tyypillinen virhe on käyttää kappaletyylin sijasta tekstin lihavointia. 

Teksti – korostaminen ja väri 

Lihavointia ja kursivointia voidaan käyttää sanojen tai lauseiden korostamiseen. Ruudunlukuohjelma tunnistaa kummatkin korostamistyypit, mutta kursiivia on kuitenkin hieman hankalampi lukea. Alleviivaamista tulisi välttää, sillä se on helppo sekoittaa linkkiin.

Älä kommunikoi oleellista informaatiota värein tai muulla aistinvaraisella ominaispiirteellä, kuten muodolla tai visuaalisella sijainnilla. Värisokea tai ruudunlukuohjelmaa käyttävä ei välttämättä huomaa näiden eroja. Älä pienennä tekstin kontrastia tai fonttia niin, että teksti ei erotu riittävän selkeästi taustasta. Heikkonäköisellä voi olla hankaluuksia erottaa liian pienellä kontrastilla olevaa tai liian pientä tekstiä taustasta.

Moodlen tekstieditorista löytyvä painike "Helppokäyttöisyyden tarkistus" auttaa saavutettavuuden vastaisten tekstien tunnistamisessa.

Linkki – tekstinä tai kuvana

Pelkän verkko-osoitteen (url) laittamista linkkitekstiksi kannattaa yleensä välttää ainakin, jos osoite on pitkä ja vaikea. Linkin ollessa tekstiä, jokaisen linkin tarkoitus tulee selvitä yksin linkkitekstistä tai linkkitekstistä ja sen kontekstista. Linkkitekstin pitäisi kuvata riittävästi kohdetta, johon käyttäjä päätyy linkkiä klikkaamalla.

Linkki kohdetta kuvailevalla linkkitekstillä ja tämän kontekstilla helpottaa käyttäjää ymmärtämään, minne linkki johtaa. Esimerkiksi: ”Lisätietoa yhdenvertaisuuslaista ja kansalaisen oikeuksista on yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivuilla.

Lisätessä linkkiä Moodlessa, on suositeltavaa, että linkki avataan samalla sivulla. Jos on kuitenkin mieluisampaa, että linkki avautuu uudessa ikkunassa, on hyvä lisätä linkin kuvaukseen, että linkki avautuu uudessa ikkunassa. Esimerkiksi: Yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivu (avautuu uudessa ikkunassa).

Kuva voi toimia myös linkkinä, jolloin kuvan kuvaustekstissä tulee kertoa millaiselle sivulle linkki vie, eikä mitä kuvassa näkyy.

Taulukko – otsikointi ja yhdistäminen

Käytä taulukoita harkiten, sillä ne ovat usein hankalia ruudunlukuohjelmaa käyttäville. Taulukoita ei tulisi käyttää pelkästään tekstin muotoiluun. Taulukon lukemisen loogisuutta voidaan kuitenkin edistää.

Lisää taulukolle otsikko, sekä taulukkoon rivi- että sarakeotsikot. Moodlessa tehtävä taulukko sisältää automattisesti tekstikentät otsikoiden lisäämiseksi. Vältä solujen yhdistämistä (pl. otsikkosolu). Tyhjiä soluja, rivejä ja sarakkeita tulee välttää.

Moodlen tekstieditorin "Helppokäyttöisyyden tarkistus"-työkalu auttaa saavutettavuuden vastaisten taulukoiden tunnistamisessa. 

Kuva – kuvausteksti lyhyille kuvauksille

Verkkosivuille, kuten Moodleen, sekä moniin toimisto-ohjelmiin on kuvia lisätessä mahdollista lisätä lyhyt kuvausteksti. Tämän kuvaustekstin tarkoitus kuvan kohdalla on kuvailla ruudunlukuohjelmaa käyttävälle, mitä kuvassa on. Kuvausteksti on muille käyttäjille näkymätön.

Käyttäjän kannalta olennaista informaatiota sisältäville kuville on annettava kuvaava ja riittävän tiedon sisältävä tekstivastine. Kun lisäät kuvan, täytä kenttä "Kuvausteksti kuvalle", josta käy ilmi kuvan sisältö. Kuvausteksti sopii hyvin korkeintaan muutaman lauseen pituisille kuvauksille. 

Ruudunlukuohjelma ohittaa koristeelliset kuvat, kun valitset "Kuvausta ei tarvita” lisätessäsi kuvaa Moodleen. Tällöin kuvan kohdalla ruudunlukuohjelma sanoo vain "Kuva" tai antaa kuvan tiedoston nimen. Moodle ei anna tallentaa kuvaa ilman, että annat kuvauksen tai valitset ”Kuvausta ei tarvita”.

Kuva – tekstivastine pitkille kuvauksille 

Diagrammit ja muut kompleksiset kuvat vaativat usein täyden tekstivastineen, jotta kuvan sisältämä tieto saadaan välitettyä tekstinä riittävällä tarkkuudella. Toisin kuin kuvausteksti, tekstivastine on kaikkien saatavilla eikä vain ruudunlukuohjelmaa varten.

Kuvan tekstivastine voidaan jakaa esimerkiksi: 

Tapa 1 - Linkki tekstivastineeseen: Lisää linkki kuvan välittömään läheisyyteen, jota painamalla käyttäjä pääsee tekstivastineeseen, joka on esimerkiksi pdf-tiedosto tai verkkosisältö. Esimerkiksi:

Kuvausteksti: ”Pylväsdiagrammi, joka näyttää kuukautisen kävijämäärän helsinki.fi -sivulla vuonna 2019.” Kuvan alapuolella linkkiteksti: ”Helsinki.fi 2019 kävijämäärää esittävän pylväsdiagrammin pitkä tekstikuvaus.”

Tapa 2 - Tekstivastine samalla sivulla: Kuvaa lisätessä kuvaustekstiin kirjoitetaan lyhyt kuvaus ja minkä nimisen otsikon alta tekstivastine löytyy. Tekstivastineen otsikossa kerrotaan mihin kuvaan tekstivastine liittyy. Esimerkiksi:

Kuvausteksti:  ”Pylväsdiagrammi, joka näyttää kuukautisen kävijämäärän helsinki.fi -sivulla vuonna 2019. Pitkä kuvaus löytyy otsikon ”Pylväsdiagrammin pitkä kuvaus” alapuolelta.”

Lue lisää monimutkaisten kuvien tekstivastineista.

Moodle-alueen ulkopuolella saavutettavaksi tehtävä sisältö

Seuraavat sisällöntuottajan itse tuottamat sisällöt tulee tehdä saavutettaviksi jo ennen kuin ne lisätään Moodleen:

Itse tuotetut dokumentit 

Itse tuotetut dokumentit tehdään saavutettaviksi omissa ohjelmissaan jo ennen kuin ne tuodaan Moodle-alueelle ladattaviksi tiedostoiksi. Esimerkiksi Microsoft Office -ohjelmista löytyy helppokäyttöisyyden tarkistus, jonka avulla saavutettavuuden voi tarkistaa.

Saavutettavien word-ja pdf-tiedostojen tekemiseen löytyy ohjeita Saavutettavasti.fi –sivustolta.

Itse tuotetut videot

Tyypillisesti itse tuotetut videot tekstitetään ja linkitetään tai upotetaan Moodleen. Tekstittäminen tapahtuu Moodlen ulkopuolella jotain palvelua tai ohjelmaa käyttämällä, kuten Screencast-O-Matic. Myös videon toistaminen tapahtuu Moodlen ulkopuolella, vaikka video on linkitetty Moodle-alueelle. Tekstitystä ei tarvita, jos sama sisältö on tarjoilla Moodle-alueella tekstivastineena.

Tapa 1 - Linkki tekstivastineeseen: Lisää linkki videon välittömään läheisyyteen, jota painamalla käyttäjä pääsee tekstivastineeseen, joka on esimerkiksi pdf-tiedosto tai verkkosisältö.

Esimerkiksi: Videon otsikko: ”Helsingin yliopiston mainosvideo vuodelta 2010” 
Videon alapuolella Linkkiteksti: ”Helsingin yliopiston mainosvideo vuodelta 2010 tekstivastine” 

Tapa 2 - Tekstivastine samalla sivulla: Videota lisätessä otsikkoon kirjoitetaan lyhyt kuvaus videon sisällöstä ja minkä nimisen otsikon alta tekstivastine löytyy. Tekstivastineen otsikossa kerrotaan mihin videoon tekstivastine liittyy.

Esimerkiksi: Videon otsikko: ”Helsingin yliopiston mainosvideo vuodelta 2010. Tekstivastine löytyy otsikon ”Helsingin yliopiston mainosvideon tekstivastine” alapuolelta.”

Itse tuotetut äänitteet

Podcasteille ja muiden äänitteiden rinnalla tulee tarjota tekstivastine. Tekstivastine voidaan tarjota Moodle-alueella.

Tapa 1 - Linkki tekstivastineeseen: Lisää linkki äänitteen välittömään läheisyyteen, jota painamalla käyttäjä pääsee tekstivastineeseen.

Esimerkiksi: Videon otsikko: ”Helsingin yliopiston mainospodcast vuodelta 2010.” Videon alapuolella linkkiteksti: ”Helsingin yliopiston mainospodcast vuodelta 2010 tekstivastine.”

Tapa 2 - Tekstivastine samalla sivulla: Äänitettä lisätessä otsikkoon kirjoitetaan lyhyt kuvaus äänitteen sisällöstä ja mistä tekstivastine löytyy. Tekstivastineen otsikossa kerrotaan mihin äänitteeseen tekstivastine liittyy.

Esimerkiksi: Äänitteen otsikko: ”Helsingin yliopiston mainospodcast vuodelta 2010. Tekstivastine löytyy otsikon ”Helsingin yliopiston mainospodcastin tekstivastine” alapuolelta.”

Moodle-alueeseen yhdistetty kolmannen osapuolen sisältö tai palvelu

Kolmannen osapuolen sisältöjen ja palveluiden saavutettavuuteen ei voida välttämättä vaikuttaa, mutta ne voidaan kuitenkin yhdistää osaksi Moodle-aluetta. Vaikka Moodle-alueella oleva ulkopuolisen tahon tuottama sisältö ei kuulu lain vaatimusten piiriin, tulisi kolmannen osapuolen tuottamaa sisältöä käyttää harkiten, jos tämä estää alueen saavutettavuuden toteutumista.

Tällaisia sisältöjä tai palveluita ovat esimerkiksi:

  • Kolmannen osapuolen tuottamat dokumentit, kuten tutkimusartikkelit, esitelmät tai raportit 
  • Kolmannen osapuolen tuottamat videot, kuten YouTube-videot  
  • Kolmannen osapuolen tuottamat äänitteet, kuten podcastit tai musiikki 
  • Kolmannen osapuolen tarjoamat verkkosivut tai verkkopalvelut, kuten mitkä tahansa Moodle-alueelle upotetut tai yhdistetyt sivut (esim. Finlex, hakukoneet, e-kirjapalvelut, pelit tai sosiaalinen media) 

Kolmansien osapuolien sisältöjen saavutettavuuden arvioinnissa suositellaan käytettävän samoja toimenpiteitä tai harkintaa kuin itse tuotettujen sisältöjen arvioinnissa. Kolmansien osapuolien materiaaleihin kohdistuvissa toimenpiteissä saattaa kuitenkin olla estävinä tekijöinä tekijänoikeuskysymykset sekä pääsy alkuperäiseen muokattavaan materiaaliin.

Palveluiden saavutettavuuden arvioinnissa on hyvä selvittää, onko palveluntarjoajalla saavutettavuusseloste tai muuta saavutettavuusohjeistusta saavutettavuuden arvioimiseksi.

Upottaminen

Tyypillinen tapa näyttää kolmannen osapuolen sisältöä Moodle-alueella on upottaa se. Esimerkiksi Unitube- ja YouTube-palvelut tarjoavat videoilleen upotuskoodia, joka voidaan lisätä minne tahansa Moodleen, missä on tekstieditori käytössä. Upotuskoodissa on kuitenkin harvoin lisättynä otsikkoa (title=””), joka on ruudunlukuohjelmia käyttävien tapa tunnistaa upotuksen sisältö.

Esimerkiksi:

<iframe title="Unituben testivideo" src="https://unitube.it.helsinki.fi/unitube/embed.html?id=b9ff"></iframe>

Pääset lisäämään upotuskoodin Moodle-sivulle tekstieditorin html-tilassa, minkä yhteydessä upotuskoodiin voidaan lisätä title=”x” ja upotusta kuvaava otsikko.

Opetusvideoiden saavutettavuus

Saavutettavuusvaatimukset koskevat myös videoita ja ääntä eli ”aikasidonnaista mediaa”. Lain mukaan kaikki videot, jotka jäävät tallenteiksi palveluntarjoajan verkkosivuille, on tehtävä saavutettaviksi 23.9.2020 alkaen. Ennen tätä päivämäärää julkaistua videomateriaalia ei tarvitse kuitenkaan tehdä saavutettavaksi takautuvasti (esim. tekstittää).  Eli jos video on julkaistu ennen takarajaa jollain videoalustalla (esim. Unitube Lataamo), se ei kuulu vaatimusten piiriin, vaikka videota linkitettäisiin tulevaisuudessa uusille kursseille. Toki tällainenkin materiaalia olisi hyvä tehdä saavutettavammaksi mahdollisuuksien mukaan.

Opetuksen näkökulmasta vaatimukset koskevat ensisijaisesti sellaista materiaalia, joka on avointa kaikille (esim. MOOC) ja joka ei ole vain määräaikaisessa maksimissaan yhden lukuvuoden kestävässä käytössä. Eli jos videot ovat tarjolla rajatulle ryhmälle rajatun ajan (esim. yksittäinen Moodle-kurssi), niitä ei tarvitse tekstittää. Esimerkiksi korona-aikana luentoja korvaamaan tehdyt tallenteet ovat tästä hyvä esimerkki. Jos tallenteet otetaan pysyvämpään käyttöön, silloin ne tulevat saavutettavuusvaatimuksien piiriin ja niihin olisi hyvä tarjota tekstitys tai muu tekstivastine ennen tulevia käyttökertoja.

Tekstitys vai tekstivastine?

Laki edellyttää tekstityksen tekemistä ainoastaan videon esityskielellä. Jos videoita on paljon, tekstittäminen kannattaa aloittaa laajimmassa käytössä olevasta materiaalista resurssien sallimissa rajoissa.

Tekstitys voidaan korvata myös videon yhteydessä olevalla tekstivastineella (esim. PDF-tiedosto tai tekstikappale videon alla), joka sisältää kaiken olennaisen tiedon videolta. Toisinaan tekstivastine voi olla jopa tekstitystä parempi vaihtoehto esimerkiksi, jos video sisältää paljon kuvamateriaalia. Tällaisen sisällön riittävä avaaminen voi olla tekstityksenä haastavaa, jolloin on järkevämpää liittää videon yhteyteen laajempi tekstivastine. 

Sellaisissa tilanteissa, joissa video on tekstin mediavastine, sitä ei tarvitse tekstittää. Tällöin video on muun esim. kurssialueella olevan materiaalin tukena ja toistaa saman sisällön tarkasti videomuodossa. Videon yhteyteen on lisättävä selkeä merkintä siitä, että kyseessä on jonkin tekstiosion mediavastine.

Suoria video- ja äänilähetyksiä (striimauksia) ei tarvitse tekstittää. Jos niistä tehdään tallenne ja se julkaistaan avoimesti verkossa, tekstityksen tai muun tekstivastineen tulisi olla saatavilla kahden viikon kuluessa tallenteen julkaisusta. 

Puheentunnistuksen käyttö tekstityksissä 

Pieneen kielialueeseen kuuluminen asettaa tekstittämiselle oman lisähaasteensa, sillä puheentunnistukseen perustuvat työtä nopeuttavat ominaisuudet eivät toimi vielä kovinkaan hyvin suomen kielellä. Puheentunnistuksen toimivuuteen vaikuttaa merkittävästi myös videon ääniraidan laatu. Kun puhut rauhallisesti ja selkeästi artikuloiden sekä huomioit sopivan etäisyyden mikrofoniin, puheentunnistus tekee selvästi vähemmän virheitä. Kannettavan tietokoneen sisäänrakennetun mikin sijaan kannattaa käyttää erillistä mikrofonia tai headsettiä. Videointia varten on hyvä etsiä sellainen huone, jossa on mahdollisimman vähän taustamelua ja kaikua.  

Videoihin voi toki tilata tekstityksen mahdollisuuksien mukaan myös palvelua tarjoavilta yrityksiltä. Olemassa olevien järjestelmien kehittämisen lisäksi yliopistolla ollaan parhaillaan testaamassa ja pilotoimassa myös uusia välineitä ja palveluita, joiden avulla saavutettavuusvaatimuksiin voidaan tulevaisuudessa toivottavasti vastata paremmin.

Videoiden tekstittäminen Screencast-O-Matic -ohjelmalla

Tällä hetkellä (syksy 2020) suosittelemme tekemään tekstityksen saavutettavuusvaatimuksien piiriin kuuluviin opetusvideoihin yliopistolla käytössä olevalla Screencast-O-Matic -ohjelmalla.

Videot voidaan tekstittää kahdella tapaa. Open Captionissä tekstitys tallennetaan osaksi videota videon pintaan, jolloin erillistä tekstitystiedostoa ei tarvita. Työnkulultaan tämä on nykyisillä välineillä yksinkertaisin tapa saada tekstitykset käyttöön. Heikkona puolena tässä on se, ettei katsoja voi sulkea tekstitystä halutessaan pois päältä. Screencast-O-Matic tekee Open Captions-tekstityksen hieman poikkeuksellisesti videon alle erilliseen mustaan palkkiin. Toinen vaihtoehto on tehdä Closed Captions-tekstitys, jossa tuotetaan erillinen tekstitystiedosto, joka ladataan videon kanssa julkaisualustalle (esim. Unitube Lataamo). Closed Captions-tekstitystä käytettäessä katsoja voi päättää, onko tekstitys näkyvissä. Valinta tehdään videotoistimen alta löytyvällä tekstitysnapilla, joka on merkitty yleensä CC-lyhenteellä. Tällainen löytyy myös Unitubesta. 

Videoiden tekstitykseen tulee kirjata puheen lisäksi myös sisällön kannalta olennaiset äänet (esim. “palovaroitin hälyttää”). Tekstityksessä käytetään videossa käytettyä esityskieltä. Jos video koostuu runsaasta tai jopa pelkästä kuvamateriaalista, keskeistä sisältöä voi olla haastavaa esittää tekstityksenä. Tällöin videon yhteyteen on parempi tuottaa erillinen tekstivastine.

Videomuotoinen ohje Open Captions-tekstityksen tekemisestä Screencast-O-Matic ohjelmalla 

Videomuotoinen ohje Closed Captions-tekstityksen tekemisestä Screencast-O-Matic ohjelmalla 

Unitube Lataamoon on saatu nyt myös tuki tekstitystiedostoille (.srt ja .vtt) ja ne voidaan ladata siellä olevien videoiden yhteyteen. Helpdeskin ohjeet tekstityksien viemiseen Unitube Lataamoon löytyvät Helpdeskin sivuilta. Tekstitystiedostoja voi hyödyntää myös muilla videoalustoilla (esim. Youtube ja Vimeo).

 

Lisätietoa saavutettavuudesta