Tekoäly ohjaa suunnittelemaan oppimistehtäviä yhä soveltavampaan suuntaan ja korkeammalle osaamisen tasolle (ks. Bloomin taksonomia). Kun tiedonhankinta helpottuu ja nopeutuu, oppimisessa yhä suurempi rooli on hankitun sisällön analysoinnilla ja arvioinnilla, tehtyjen tulkintojen perustelemisella ja uuden tiedon luomisella. Tällöin tulisi miettiä entistä tarkemmin, millaisia oppimistehtäviä opiskelijoille annetaan, ja millaista ohjausta ja ohjeistusta he siihen tarvitsevat. Yleiseen esseetehtävään tai avoimeen kysymykseen saa helposti teköälyltä vastauksen tai ainakin hyvän pohjan. Tällöin myös hyvän viittaustekniikan harjoittelu tulee entistä tärkeämmäksi.
Tekoälyn avulla saa myös luotua vakuuttavalta kuulostavia vastauksia tehtäviin, jotka pyytävät reflektoimaan oppimismateriaalia. Ei riitä, että pyytää opiskelijoita kirjoittamaan oppimispäiväkirjaa, jossa pohditaan oman oppimisen haasteita tai kriittistä pohdiskelua. Tämä on niin vakiintunut tekstilaji, että esim. ChatGPT pystyy tekemään sen suurelta osin opiskelijan puolesta, jos kehotteeseen liittää omat luentomuistiinpanonsa ja pyytää reflektoivaa yhteenvetoa niistä.
Tämän vuoksi opettajan kannattaa itse kokeilla, millaisia vastauksia tekoäly tuottaa suunniteltuihin oppimistehtäviin, ja sen pohjalta miettiä, miten oppimistehtäviä voisi kehittää ohjeistuksella oppimisen kannalta mielekkääseen suuntaan. Useissa alla listatuissa esimerkkitehtävissäkin tekoäly nopeuttaa vastaamista, joten tehtävänanto kannattaa suunnitella siten, että vastausta koostaessa opitaan opintojakson oppimistavoitteiden mukaisia asioita, huolimatta siitä, millä keinoilla vastausta laaditaan.
Esimerkkejä oppimistehtävistä:
- Tekoälyn tuottamaa tekstiä saa käyttää pohjana ja vastauksessa omat kommentit ja ajatukset erotellaan selkeästi tekoälyn tekstistä.
- Pyydetään soveltamaan tietoa tapauspohjaisessa oppimisessa (case-based learning) tai ongelmalähtöisessä oppimisessa (problem-based learning).
- Osana tehtävää kirjataan tekoälylle esitetyt kysymykset ja jatkokysymykset. Samalla harjoitellaan tekoälyn käyttöä osana tiedonhankintaa ja arvioidaan kriittisesti sen tuottamia vastauksia.
- Tehtävässä voidaan pyytää hyödyntämään opettajan antamia lähdeaineistoja ja raportoimaan ratkaisut perusteluineen tavalla, joka tekee oppimisprosessin näkyväksi.
- Tieteellinen kirjoittamistapa, jossa lähteistetään käytetty aineisto, suorat lainaukset osoitetaan selkeästi, ja ilmaistaan näkyvästi mikä on omaa kommentaaria, on edelleen hyvä toimintamalli.
- Uuteen aiheeseen tutustuminen: taustatiedon etsimisen lisäksi jatkokysymyksillä tuetaan tiedon käsittelyä, kuten pyydetään soveltavia esimerkkejä tai pyydetään pohtimaan itselle epäselväksi jääneitä avoimia kysymyksiä. Tekoälyltä voi saada tähän hyvin apua, mutta tehtävän rooli kurssilla on pieni ja/tai ei vaikuta arviointiin.
- Prosessikirjoittaminen ja välipalautteen käyttö.
Tekoälyn käytön ohjeistus oppimistehtävässä
Peruslähtökohta on, että tekoälyn tuottamaa tekstiä, kuvaa tai muuta aineistoa ei saa esittää omanaan. Siihen voi viitata tekoälymallin tai käytetyn palvelun nimellä ja generoidun aineiston päivämäärällä. Opiskelija on vastuussa omasta oppimistehtävästään ja plagiointi on kiellettyä. Lue lisää sivulta Vilppi ja plagiointi.
Opettajan tulee ohjeistaa, miten tekoälyä saa käyttää kurssin tehtävissä ja miten käytöstä tulee raportoida:
- Huomioi ohjeistuksessa, onko jokin tietynlainen käyttötapa suositeltava tai kielletty, ja perustele tämä opiskelijoille.
- Tekoälyä hyödyntäviä palveluja voi käyttää useaan eri tarkoitukseen, kuten kielenkääntöön, tekstin muotoiluun tai ideointiin. Opiskelijoiden voi olla myös vaikea huomata, käyttääkö jokin palvelu tekoälyä taustalla. Tämän vuoksi opiskelijoita on hyvä ohjeistaa viittaamaan paitsi tekstilähteisiinsä, myös käyttämiinsä työkaluihin ja täsmentämään, miten niitä on käyttänyt oppimistehtävän teossa.
- Vastaavasti voit ohjeistaa, millaista tekoälyn käyttöä ei tarvitse raportoida, jos sille ei ole tehtävän oppimistavoitteiden kannalta merkitystä.
Tekoälyn käytössä voi ohjeistaa opiskelijoita esimerkiksi seuraavalla tavalla:
- Erottele tekoälyn tuottama teksti omastasi ja lisää viitteisiin tekoälymallin tai käytetyn palvelun nimi ja päivämäärä, jolloin aineisto generoitiin.
- Kirjoita (esim. alaviitteeseen) tehtävän teossa käyttämäsi sovellukset ja niiden käyttötapa, esimerkiksi jos käytit jotain palvelua ideointiin, kielen tarkastamiseen tai tekstin muokkaukseen.
Tällä hetkellä ei pysty selvittämään luotettavasti sitä, onko vastaus tekoälyn vai opiskelijan tuottama. On olemassa palveluita, jotka arvioivat sitä, onko teksti tekoälyn tuottamaa. Niidenkin vastaus on vain arvio, ja tekoälyn käyttäminen esimerkiksi oman tekstin kielenhuoltoon tai kääntämiseen vaikuttaa tähän arvioon. Lisäksi on huomioitava, ettei opettaja saa syöttää opiskelijan vastausta yliopiston ulkopuolisiin palveluihin, jotka eivät välttämättä toimi GDPR:n vaatimalla tavalla.
Yliopiston tarjoamista palveluistakin on huomioitava, että myös niiden tietosuojassa on eroja (aiheesta tarkemmin Generatiivinen teköäly yliopistolla –sivulla), minkä vuoksi tekoälyn käyttö kurssilla tulee suunnitella siten, että opiskelijat itse syöttävät tekstinsä Curreen tai Copilotiin. Opettaja ei voi itse syöttää opiskelijoiden tuotoksia tekoälypalveluihin, mutta opiskelijoita voi pyytää syöttämään omat tekstinsä Curreen. Curressa on opettajan mahdollista hyödyntää alustuksia, eli ”taustaprompteja”, joiden mukaisesti Curre antaa palautetta opiskelijan tekstistä. Currea voi esimerkiksi pyytää kiinnittämään huomiota tiettyihin seikkoihin vastauksessa tai antamaan opiskelijalle taustalla olevan mallivastauksen perusteella vinkkejä, miten vastausta voisi täydentää. Opiskelijoita kannattaa muistuttaa siitä, että tekoälyn antama palaute saattaa olla myös virheellinen.