Tekoäly opetuksessa

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt.

Tekoälyn käytön mahdollisuus haastaa uudistamaan oppimisen suunnittelua, oppimistehtävien muotoilua ja arviointia. Tämän ohjeistuksen tarkoitus on antaa opettajille taustatietoa ja ideoita opetuksen suunnittelun tueksi. Sisältöä päivitetään, kun näkemys tekoälyn vaikutuksista opetukseen ja oppimiseen tarkentuu ja saamme kokemuksia ja hyviä käytäntöjä opetukseen liittyen. 

Erilaisten tekoälysovellusten käyttö tulee olemaan osa arkeamme ja työelämää. Tämän vuoksi on tärkeää, että sen käyttö osana akateemisia ja työelämätaitoja huomioidaan jo opintojen aikana. Tavanomaiset hyvät viittauskäytännöt pätevät edelleen: tekoälyllä tuotetun sisällön esittäminen omana tuotoksena on plagiointia. Lue lisää sivulta Vilppi ja plagiointi.

Yliopiston linjaukset tekoälyn käytöstä opetuksessa

Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on julkaissut Tekoälyn käytön linjaukset Helsingin yliopiston opetuksessa (pdf) 16.2.2023. Huomaathan, että tulevan sääntelyn ja teknisen kehityksen perusteella yliopiston linjauksia voidaan myöhemmin täsmentää.

Jos sinulla on kysyttävää linjauksista, voit ottaa yhteyttä Opetuksen strategisiin palveluihin: ospa@helsinki.fi.

Yliopiston linjauksen mukaisesti opintojakson vastuuopettaja päättää, missä määrin tekoälyn käyttö kurssilla on sallittu. Poikkeuksen sääntöön muodostavat kypsyysnäytteet, joissa tekoälyn hyödyntäminen on aina kiellettyä.

Miten voin käyttää tekoälyä kurssillani?

Helsingin yliopiston opettajilla on käytössään CurreChat.
CurreChat on yliopiston oma käyttöliittymä GPT3.5 ja GPT4 -kielimalleihin. CurreChat on käyttökokemukseltaan lähellä tutumpaa ChatGPT-palvelua, mutta opetuskäytön näkökulmasta CurreChat:n käyttö on tietoturvallista ja tietosuoja GDPR:n vaatimalla tasolla. 

Mikäli haluat kokeilla generatiivisen tekoälyn käyttöä kurssillasi, voit pyytää CurreChat-palvelun avaamista kurssisi opiskelijoille täyttämällä kurssiin liittyviä tietoja opettajan digipedagogiseen apuriin Curreen ja valitsemalla "Haluaisin käyttää tekoälyä kurssillani".

Lisätietoa CurreChatin ja generatiivisen tekoälyn käytöstä opetuksessa löydät 28.11.2023 järjestetystä "Generatiivinen tekoäly opetuksessa" -webinaarista. Webinaarin materiaalit löydät tästä.

Mikä on tekoäly ja mihin se pystyy?

Tässä ohjeessa tekoälyllä viitataan erityisesti koneoppimismenetelmien avulla rakennettuihin kielimalleihin (erit. GPT) ja niiden päälle rakennettuihin helppoihin ja laajasti saatavilla oleviin käyttöliittymiin. Tekstin kirjoitushetkellä näistä eniten puhuttaa ChatGPT, joka on edistynein ja helppokäyttöisin avoimesti käytettävissä olevista kielimalleihin perustuvista ohjelmista. 

Tekoälyä ohjataan kehotteella (prompt), jonka perusteella vastaus luodaan. Kehotteisiin voidaan sisällyttää tietoja, jotka ohjaavat vastausta haluttuun suuntaan, kuten rakennetta tai pohjatekstiä. Vahvuutena tekoälyä käyttävillä sovelluksilla on laaja, monipuolinen aineisto, jonka perusteella vastaus generoidaan. Kielimalleihin perustuva tekoäly tuottaa tekstiä päättelemällä seuraavan sanan opetusaineistonsa perusteella; se ei varsinaisesti ymmärrä tekstin merkitystä tai tuota uutta tietoa. Siksi vastauksiin kannattaa suhtautua kriittisesti ja ne toimivat parhaiten ideoinnin tukena tai pohjatekstinä.  

Yleisesti ottaen esimerkiksi ChatGPT:n kyvyistä voi sanoa, että mitä yleisempi ja vakiintuneempi tekstilaji on kyseessä, sen parempaa on tekstin laatu. Esimerkiksi haikut sujuvat siltä mainiosti. Mitä spesifimpi aihepiiri, sen suurempi on todennäköisyys, että tuotettu teksti ei ole todenmukaista tai laadukasta. Johdantokurssitason aiheista se kirjoittaa usein vakuuttavasti, mutta spesifeistä tieteenalan ongelmista se ei välttämättä pysty tuottamaan sisällöllisesti korkeatasoista tekstiä. Lisäksi, pyydettäessä ChatGPT:tä merkitsemään lähteet tuottamaansa tekstiin, se generoi vakuuttavalta näyttäviä tekstiviitteitä ja lähdeluetteloita, mutta ne eivät osoita todellisiin lähteisiin – se matkii vain tekstilajia nimeltä "lähteistetty teksti". (1)

Oppimistehtävät: kokeile, kehitä ja ohjeista

Tekoäly ohjaa suunnittelemaan oppimistehtäviä yhä soveltavampaan suuntaan ja korkeammalle osaamisen tasolle (ks. Bloomin taksonomia). Kun tiedonhankinta helpottuu ja nopeutuu, oppimisessa yhä suurempi rooli on hankitun sisällön analysoinnilla ja arvioinnilla, tehtyjen tulkintojen perustelemisella ja uuden tiedon luomisella. Tällöin tulisi miettiä entistä tarkemmin, millaisia oppimistehtäviä opiskelijoille annetaan, ja millaista ohjausta ja ohjeistusta he siihen tarvitsevat. Yleiseen esseetehtävään tai avoimeen kysymykseen saa helposti teköälyltä vastauksen tai ainakin hyvän pohjan. Tällöin myös hyvän viittaustekniikan harjoittelu tulee entistä tärkeämmäksi.

Tekoälyn avulla saa myös luotua vakuuttavalta kuulostavia vastauksia tehtäviin, jotka pyytävät reflektoimaan oppimismateriaalia. Ei riitä, että pyytää opiskelijoita kirjoittamaan oppimispäiväkirjaa, jossa pohditaan oman oppimisen haasteita tai kriittistä pohdiskelua. Tämä on niin vakiintunut tekstilaji, että esim. ChatGPT pystyy tekemään sen suurelta osin opiskelijan puolesta, jos kehotteeseen liittää omat luentomuistiinpanonsa ja pyytää reflektoivaa yhteenvetoa niistä.

Tämän vuoksi opettajan kannattaa itse kokeilla, millaisia vastauksia tekoäly tuottaa suunniteltuihin oppimistehtäviin, ja sen pohjalta miettiä, miten oppimistehtäviä voisi kehittää ohjeistuksella oppimisen kannalta mielekkääseen suuntaan. Useissa alla listatuissa esimerkkitehtävissäkin tekoäly nopeuttaa vastaamista, joten tehtävänanto kannattaa suunnitella siten, että vastausta koostaessa opitaan opintojakson oppimistavoitteiden mukaisia asioita, huolimatta siitä, millä keinoilla vastausta laaditaan.

Esimerkkejä oppimistehtävistä:

  • Tekoälyn tuottamaa tekstiä saa käyttää pohjana ja vastauksessa omat kommentit ja ajatukset erotellaan selkeästi tekoälyn tekstistä. 
  • Pyydetään soveltamaan tietoa tapauspohjaisessa oppimisessa (case-based learning) tai ongelmalähtöisessä oppimisessa (problem-based learning).
    • Osana tehtävää kirjataan tekoälylle esitetyt kysymykset ja jatkokysymykset. Samalla harjoitellaan tekoälyn käyttöä osana tiedonhankintaa ja arvioidaan kriittisesti sen tuottamia vastauksia. 
    • Tehtävässä voidaan pyytää hyödyntämään opettajan antamia lähdeaineistoja ja raportoimaan ratkaisut perusteluineen tavalla, joka tekee oppimisprosessin näkyväksi.
  • Tieteellinen kirjoittamistapa, jossa lähteistetään käytetty aineisto, suorat lainaukset osoitetaan selkeästi, ja ilmaistaan näkyvästi mikä on omaa kommentaaria, on edelleen hyvä toimintamalli. 
  • Uuteen aiheeseen tutustuminen: taustatiedon etsimisen lisäksi jatkokysymyksillä tuetaan tiedon käsittelyä, kuten pyydetään soveltavia esimerkkejä tai pyydetään pohtimaan itselle epäselväksi jääneitä avoimia kysymyksiä. Tekoälyltä voi saada tähän hyvin apua, mutta tehtävän rooli kurssilla on pieni ja/tai ei vaikuta arviointiin. 
  • Prosessikirjoittaminen ja välipalautteen käyttö.

Tekoälyn käytön ohjeistus oppimistehtävässä

Peruslähtökohta on, että tekoälyn tuottamaa tekstiä, kuvaa tai muuta aineistoa ei saa esittää omanaan. Siihen voi viitata tekoälymallin tai käytetyn palvelun nimellä ja generoidun aineiston päivämäärällä. Opiskelija on vastuussa omasta oppimistehtävästään ja plagiointi on kiellettyä. Lue lisää sivulta Vilppi ja plagiointi.

Opettajan tulee ohjeistaa, miten tekoälyä saa käyttää kurssin tehtävissä ja miten käytöstä tulee raportoida:

  • Huomioi ohjeistuksessa, onko jokin tietynlainen käyttötapa suositeltava tai kielletty, ja perustele tämä opiskelijoille.
  • Tekoälyä hyödyntäviä palveluja voi käyttää useaan eri tarkoitukseen, kuten kielenkääntöön, tekstin muotoiluun tai ideointiin. Opiskelijoiden voi olla myös vaikea huomata, käyttääkö jokin palvelu tekoälyä taustalla. Tämän vuoksi opiskelijoita on hyvä ohjeistaa viittaamaan paitsi tekstilähteisiinsä, myös käyttämiinsä työkaluihin ja täsmentämään, miten niitä on käyttänyt oppimistehtävän teossa.
  • Vastaavasti voit ohjeistaa, millaista tekoälyn käyttöä ei tarvitse raportoida, jos sille ei ole tehtävän oppimistavoitteiden kannalta merkitystä.

Tekoälyn käytössä voi ohjeistaa opiskelijoita esimerkiksi seuraavalla tavalla:

  • Erottele tekoälyn tuottama teksti omastasi ja lisää viitteisiin tekoälymallin tai käytetyn palvelun nimi ja päivämäärä, jolloin aineisto generoitiin.
  • Kirjoita (esim. alaviitteeseen) tehtävän teossa käyttämäsi sovellukset ja niiden käyttötapa, esimerkiksi jos käytit jotain palvelua ideointiin, kielen tarkastamiseen tai tekstin muokkaukseen.

Tällä hetkellä ei pysty selvittämään luotettavasti sitä, onko vastaus tekoälyn vai opiskelijan tuottama. On olemassa palveluita, jotka arvioivat sitä, onko teksti tekoälyn tuottamaa. Niidenkin vastaus on vain arvio, ja tekoälyn käyttäminen esimerkiksi oman tekstin kielenhuoltoon tai kääntämiseen vaikuttaa tähän arvioon. Lisäksi on huomioitava, ettei opettaja saa syöttää opiskelijan vastausta yliopiston ulkopuolisiin palveluihin, jotka eivät välttämättä toimi GDPR:n vaatimalla tavalla.

Kurssin suunnittelu: mieti oppimisprosessi

Kun opiskelijan tiedonhankinta ja vastauksen koostaminen helpottuu, vastauksen tuottamisen aikana oppimista ei välttämättä tapahtu yhtä paljon tai yhtä syvällisesti kuin jos itse koostaisi vastauksen lukemalla tietyn määrän taustatietoa. Mikäli tehtävänanto on sellainen, johon tekoälyltä saa helposti vastauksen, ei tehtävän painoarvo kurssin kokonaisarvosanasta tulisi olla suuri.

Oppimisen kannalta entistä tärkeämpää on, mitä tiedonhankinnan lisäksi kurssilla tapahtuu. Onko oppimisprosessia (mitä ja miten opin) mahdollista tehdä näkyvämmäksi niin opiskelijoille itselleen kuin opettajillekin? Mikäli oppimista tapahtuu vähemmän tiedonhankintavaiheessa, sitä voi tukea muilla kurssin aikaisilla tehtävillä.

Esimerkkejä tehtävistä, jotka ohjaavat käsiteltävään aiheeseen perehtymiseen, ymmärtämiseen ja soveltamiseen: 

  • Lukupiirit
  • Paneelikeskustelut, roolikeskustelut
  • Seminaarimuotoinen työskentely: esitelmät, videot, ja opiskelijoiden pitämät opetustilanteet, joita seuraa osallistujien tarkentavat kysymykset esityksistä. 
  • Pienien välitestien ja Moodlessa automaattisesti arvioitavien kysymysten kohdalla tilanne on ennallaan. Kurssin materiaaleista ja verkosta vastaukset löytyvät, mutta niillä voidaan tukea tiettyjen kysymysten ja teemojen läpikäyntiä ja kertausta, ja opiskelijat pystyvät arvioimaan omaa osaamistaan.

Esimerkkejä, joissa oppimista syvennetään tiedonhankintavaiheen jälkeen:

  • Flipped learning (ks. esim. Talbert 2017), jossa tiedonhankinta ja aiheeseen tutustuminen tapahtuu etäjaksojen aikana, ja lähiopetuksessa syvennetään ja sovelletaan tietoa yhdessä.
  • Vertaisarviointi ja itsearviointi, jolloin aihealueeseen perehdytään enstistä tarkemmin arviointivaiheessa.
  • Verkkokeskustelut, jossa keskustelu perustuu edellisiin viesteihin ja opettaja voi tarvittaessa ohjata keskustelua jatkokysymyksillä oppimisen kannalta keskeiseen suuntaan.
  • Projektikurssit

Muuta

Jos halutaan toteuttaa tentti, jossa varmistetaan, että opiskelija osaa myös ulkoa keskeisiä prosesseja ja käsitteitä, vaihtoehtoina toimivat Examinarium-tentti tai valvottu Moodle-salitentti

Tekoälyä voi käyttää myös itse apuna kurssin suunnittelussa. Siltä voi pyytää ideoita esimerkiksi kurssisyllabukseen, pyytää sitä generoimaan suuren määrän monivalintakysymyksiä valitusta aiheesta, tai esimerkiksi generoimaan tehtävän tekstiaineiston, jota opiskelijat sitten arvioivat.(2) 

 

  1. Tosin on jo kehitetty tekoälypohjaisia sovelluksia, jotka osaavat tehdä hakuja kokotekstitietokannoista (esim. Google Scholarista), ja luoda hakujen perusteella oikeita lähdeluetteloita, ks. esim. https://scholar-ai.net.
  2. Opettajan (Bodo Steiner, MMTDK) esimerkki kotitenttitehtävästä: I will generate a set of ChatGPT-generated essays on three topics, the students can choose a given essay that fits their interest, and then they will be tasked to write an essay themselves on the very same topic, discussing the strengths and weaknesses of the ChatGPT-generated essay.

Katso myös opiskelijan ohjeet

Aiheeseen liittyvät opiskelijoille suunnatut ohjeet löydät Opiskelu-palvelusta.