Tekoäly opetuksessa

• Tekoälyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä generatiivista tekoälyä, kuten kielimalleja tai kuvanluontipalveluja.  
• Tekoälyä ohjataan prompteilla, eli selkokielisillä kehotteilla. Kehotteisiin voidaan sisällyttää mm. haluttua vastausta tarkentavia kysymyksiä, taustatietoja ja ohjeistusta tekoälylle. 
• Tekoälyn käyttöä mitataan tokeneilla. Tokenit ovat kielimallin luoma, numeerinen yksikkö, joka voi edustaa merkkiä tai merkkijonoa, sanaa tai jopa lyhyttä lausetta. 
• Tekoälyn tuotokset tulee aina tarkistaa, sillä vastaus voi sisältää virheitä, vanhentunutta tietoa tai olla puutteellinen. 

Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on julkaissut 30.5.2024 päivitetyn linjauksen: Tekoälyn käytön linjaukset Helsingin yliopiston opetuksessa, joka löytyy kokonaisuudessaan Opintoasiainneuvoston työryhmäalueelta. 

Yliopiston linjaukset tekoälyn ja suurten kielimallien käytöstä opetuksessa ja oppimisessa:

1. Suuria kielimalleja saa lähtökohtaisesti käyttää opetuksessa ja kirjoittamisen tukena. Opintojakson vastuuopettaja voi pedagogisin perustein rajata tai kokonaan kieltää kielimallien käytön opintojaksolla.
2. Kaiken kirjallisen materiaalin kielellisestä ja sisällöllisestä oikeellisuudesta kantavat vastuun ihmiset. Kielimallin käytöstä̈ tulee raportoida opintojakson opettajan määrittelemällä tavalla hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.
3. Kypsyysnäytteissä kielimallien käyttäminen ei ole sallittua.
4. Tiedekuntaneuvosto, koulutusohjelman johtoryhmä tai Kielikeskus voi tehdä täydentäviä linjauksia tekoälyn käytöstä.
5. Kielimallien käyttö opintojaksolla tulee pohjautua ensisijaisesti yliopiston tarjoamiin palveluihin. Kielimallien käytössä tulee huomioida palveluiden saavutettavuus ja tietoturva. Opiskelijoilta ei voida edellyttää muiden kuin yliopiston tarjoamien palveluiden käyttöä.
6. Jos opiskelija käyttää suurta kielimallia kurssilla, sen osalla tai kuulustelussa, jossa se on etukäteen kielletty tai ei raportoi kielimallin käytöstä ohjeiden mukaisesti, tämä on vilppiä ja käsitellään samoin periaattein kuin muut vilppitapaukset.

Huomaathan, että tulevan sääntelyn ja teknisen kehityksen perusteella yliopiston linjauksia voidaan myöhemmin täsmentää. 

Helsingin yliopistossa on käytössä kaksi generatiivisen tekoälyn palvelua, yliopistossa kehitetty CurreChat ja Microsoftin Copilot with commercial data protection. Palveluista Copilot on rajoituksetta käytössä sekä Helsingin yliopiston opettajille että opiskelijoille. CurreChat on vapaasti käytössä henkilökunnalle, ja opiskelijoille palveluun rekisteröityjen kurssien kautta.

CurreChat on palveluista opetuskäyttöön soveltuvampi sekä tietosuojaltaan että ominaisuuksiltaan ja CurreChatin tuleva kehitystyö painottuu nimenomaan opetuskäyttöön. Palveluiden eroista ja tietoturvasta kerrotaan tarkemmin IT-HelpDeskin ohjeessa generatiivinen tekoäly yliopistolla.

Kerro opiskelijoille, mikäli olet käyttänyt tekoälytyökaluja kurssimateriaalien tai oppimistehtävien tuottamisen apuna, tai ne sisältävät tekoälyllä tuotettuja osia.

CurreChatin käyttöönotto kurssilla

CurreChat löytyy osoitteesta curre.helsinki.fi/chat. Palvelu vaatii kirjautumisen yliopistotunnuksilla.

Opettaja pystyy aktivoimaan vastuullaan olevat kurssit suoraan palvelusta. Aktivointi luo kurssille alueen, jonka kautta kurssille ilmoittautuneet opiskelijat voivat käyttää CurreChatia kurssin keston ajan. Opiskelijoiden CurreChatissa käymät keskustelut eivät tule näkyviin opettajille tai ylläpidolle, eikä niitä tallenneta järjestelmään.

Kurssin asetuksista opettajan on mahdollista muuttaa kurssin kestoa ja opiskelijoilla kurssin aikana käytössä olevaa token-kattoa, lisätä kurssille opettajia ja luoda kurssikohtaisia alustuksia.

Alustukset ovat tekoälylle suunnattuja ohjeistuksia, joiden mukaan se toimii keskustelun aikana. Kurssin  alustuksilla opettaja voi luoda opiskelijoille tehtäviä tai muilla tavoin ohjata tekoälyn käyttöä kurssilla. CurreChatissa alustuksiin on mahdollista liittää laajoja tekstipohjaisia lisämateriaaleja, joita tekoäly osaa hyödyntää antamissaan vastauksissa.
 

Tekoäly voi tehostaa ja olla apuna oppimateriaalien tuottamisessa ja kurssin valmistelussa monin tavoin. Kaikissa käyttötavoissa tärkeää on tarkastaa sisältö huolellisesti. Anna tekoälylle mahdollisimman paljon taustatietoa kurssin laajuudesta, kohderyhmästä ja asioista, jotka haluat vastauksen sisältävän.  Generatiiviselta tekoälyltä voit esimerkiksi pyytää: 

• Ideoita kurssin rakenteen suunnitteluun, luentojen sisältöihin ja oppimistehtäviin. Voit pyytää tekoälyä arvioimaan omaa kurssisuunnitelmaasi esimerkiksi konstruktivistisen linjakkuuden näkökulmasta.
• Luentorunkoa tai diaesityksen pohjaa tietystä aiheesta. Tekemään tehtävänantoja tietystä aiheesta ryhmätöitä varten, kysymyksiä tentteihin, keskusteluaiheita, tai luomaan kuvia osaksi opetusmateriaalia.
• Luomaan käytännön esimerkkejä jostain opetettavasta aiheesta, selittämään vaikeita käsitteitä yleistajuisemmin.
• Tarkastamaan omia sisältöjä ja antamaan jatkoideoita, korjaamaan kielioppivirheitä tai kääntämään tekstiä kieleltä toiselle.  

Generatiivinen tekoäly integroituu yhä enemmän yliopisto-opetuksessa käytettyihin oppimisympäristöihin:  

• Moodlen kysymysgeneraattorilla voi luoda monivalintakysymyksiä kurssin aiheesta suoraan kurssialueen kysymyspankkiin. Opettaja voi Moodlen tekstieditorissa tuottaa tekoälyn avulla tekstiä tai kuvia suoraan Moodleen.  
• Thinglinkissä on mahdollisuus luoda tekoälyavusteisesti sekä tavallisia että 360° kuvia ja tuottaa interaktiivisia skenaariotehtäviä hyödyntäen tekstimateriaalia kuten tieteellisiä artikkeleita.
• Videoiden tuottamisessa tekoälystä saa apua kielenkääntämiseen, tekstittämiseen tai puheen tuottamiseen annetusta tekstistä.  

Avoimuuden vuoksi opiskelijoille tulee kertoa tekoälyn käytöstä opetusmateriaalin tuottamisessa. Esimerkiksi: ”Tekoälyä on käytetty apuna tenttikysymysten teossa ja opettajat ovat tarkistaneet kysymysten ja vastausvaihtojen oikeellisuuden”. 

Opiskelija voi käyttää tekoälyä oppimistehtävissä eri tavoin, riippuen kurssin osaamistavoitteista ja tehtävänannosta. Katso ”AI Assessment Scale”-sivustolta esimerkkejä siihen, millaisissa rooleissa tekoäly voi olla oppimistehtävässä ja miten ohjeistaa opiskelijoita. Kyseisessä asteikossa tekoälyn käyttö voidaan rajata kokonaan pois, sen käyttö voidaan sallia suunnittelussa ja ideoinnissa apuna, se voi olla työvälineenä sisällön tuottamisessa, tai olennaisena osana oppimisprosessia unohtamatta kriittistä näkökulmaa. 

Kerro opiskelijalle: 

1. mihin tekoälyä saa käyttää kurssilla ja kyseisessä tehtävässä
2. millainen käyttö on kielletty ja
3. miten käyttö tulee kuvata ja raportoida.

• Oppimistehtävien ja arviointiperusteiden tulisi olla selkeät opiskelijoille myös tekoälyn käytön osalta.
• Lisäksi on hyvä keskustella siitä, miten tekoälyn sallittu käyttö tai sen rajoittaminen kyseisessä tehtävässä on linkittynyt kurssin tai tehtävän osaamistavoitteisiin. 

Ohjeista raportointi. Mieti, millainen raportointi on tehtävän arvioinnin kannalta olennaista. Voit ohjeistaa opiskelijaa esimerkiksi: 

• ”Kerro mitä tekoälypalvelua käytit ja missä vaiheessa tehtävän tekoa ja mikä rooli tekoälyllä oli.”
• Tehtävän tyypistä riippuen voit pyytää opiskelijalta myös:
  • ”Erottele tekoälyn tekemät osiot tehtävästäsi (lainauksin/viittaamalla/tietyllä värikoodilla), mikäli tekoäly on tuottanut osan tekstistä”.
  • ”Liitä mukaan itse tuottamasi vastaus ennen tekoälypalveluun syöttämistä.”
  • ”Liitä mukaan tekoälylle esittämäsi kysymys (kehote) ja saamasi vastaus.”
• Jos tekoälyä hyödynnetään tehtävän teossa, hyvä käytäntö on lisätä tehtävään kriittisen reflektoinnin osuus, joka tukee opiskelijan tekoälylukutaidon kehittymistä, syventää osaamista ja tuo esille oppimisprosessia. Kriittisen reflektion on hyvä kohdistua sekä tekoälyn käyttöön työprosessissa, että opiskeltavaan sisältöön. 
  Esimerkkejä reflektiokysymyksistä:
  • ”Liitä mukaan pohdinta siitä, miten tekoälyllä tehty harjoitus muutti työtäsi ja oliko vastauksista hyötyä. Pohdinnan pituus suunnilleen x sanaa”.
  • “Mitä tietoja tekoälyn tuottamasta vastauksesta jäi puuttumaan?”
  • “Minkälaisia vinoumia tekoälyn vastauksista on pääteltävissä?”
  • “Miten tekoälyn tuottamat vastaukset vertautuvat akateemiseen kirjallisuuteen ja muihin kurssimateriaaleihin?”
• Esimerkkejä ohjeistuksesta:
  • ”Tässä tehtävässä voit käyttää tekoälyä apuna tehtävän ideoinnissa ja kielenhuollossa ja pyytää palautetta vastauksen sisällöllisessä ideoinnissa. Palautetussa tehtävässä ei saa olla tekoälyn kirjoittamaa tekstiä. Raportoi käytöstä kertomalla, mitä palvelua tai palveluja käytit, mihin tarkoitukseen ja missä vaiheessa tehtävän tekoa.”
  • ”Tässä tehtävässä voit käyttää tekoälyä vapaasti apuna tehtävän teossa. Kuitenkin siten, että palauttamasi vastauksen tulee vastata omaa ymmärrystäsi ja käsitystäsi asiasta ja sinun pitää pystyä perustelemaan kirjoittamasi väitteet viimeisellä kerralla käytävässä ryhmäkeskustelussa ja osallistumaan aktiivisesti aiheesta käytävään keskusteluun valitsemastasi näkökulmasta. Tekoälyn käyttö raportoidaan kirjoittamalla reflektiotehtävä, jonka ohjeet ovat osana tehtävänantoa”.

Määritä, miten tekoäly vastaa opiskelijoiden kehotteisiin 

Kun tekoälytehtäviä lisätään opetukseen pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti, on suositeltavaa, että opettajana kirjoitat tekoälylle alustuksen, joka ohjaa opiskelijan ja tekoälyn keskustelua. Alustuksiin annetaan taustatietoa siitä, miten tekoälyn tulee vastata opiskelijan kysymyksiin tai sille syöttämiin kehotteisiin. Alustuksia voi tehdä CurreChatin opettamani kurssit-näkymässä tai Mooc-fi-palvelussa.

Alustuksilla voit esimerkiksi:

• tehdä oppimistehtäviä, joissa tekoäly on oppimis- ja harjoittelukumppani. Kuten ohjeistaa tekoälyä esittämään opiskelijalle kysymyksiä kurssin aiheista valmentaen häntä tenttiin.
• yksilöllistää opetusta ohjeistamalla tekoälyn muuttamaan antamiaan vastauksia ja esittämiään kysymyksiä opiskelijan osaamistason mukaan.
• tehdä tekoälypotilaita tai muita virtuaalihahmoja taitojen harjoittelua ja simulaatioita varten.
• luoda formatiivisen palautteenantajan, joka on ohjeistettu tarkastelemaan opiskelijan vastauksessa tiettyjä asioita

Tekoälylle voi antaa myös tausta-aineistoja ja lähdemateriaaleja, joihin vastaus ensisijaisesti perustuu:

• CurreChatissä on opettajan mahdollista lisätä tausta-aineistoja kurssiensa alustettuihin chat-keskusteluihin.
• Lähdemateriaali -toiminto käyttää ns. RAG-toiminnallisuutta, jolla tekoälyä voi ohjata hakemaan tietoa ja perustamaan vastauksensa sinne ladattuihin aineistoihin, kuten esimerkiksi tiettyihin artikkeleihin, kirjoitusohjeisiin tai kurssimateriaaleihin.
• Lähdemateriaaleihin kannattaa lisätä suoraan tekstimuotoisia tiedostoja.

Mieti tekoälytehtävien rooli osana kurssikokonaisuutta

Oppimistehtävät ja se, mitä kerromme niiden arvioinnista, vaikuttavat vahvasti opiskelijoiden toimintaan. Mieti, millaisista oppimistehtävistä kurssi kokonaisuutena muodostuu, miten erilaiset tehtävät yhdessä edistävät ja mahdollistavat oppimistavoitteiden saavuttamista, ja miten opettajana pystyt oppimista seuraamaan ja arvioimaan. 

• Tehtävät, joissa opiskelijat hyödyntävät tekoälyä, sopivat hyvin osaksi käänteistä luokkahuoneopetusta. Etäjaksoilla aiheeseen voi perehtyä joko oppimateriaalien tai tekoälypalvelujen avulla. Lähiopetustilanteissa tekoälyn käytöstä ja saaduista vastauksista on helppo keskustella yhdessä, syventää osaamista ja korjata mahdollisia virheellisiä käsityksiä.
• Tekoälyä hyödyntävien etätehtävien lisäksi kurssilla voi olla jokin jatkotehtävä, joka tuo esille opiskelijan osaamisen ilman tekoälyä ja auttaa arvioinnissa. Esimerkiksi ryhmäkeskustelu pohjautuen omiin tehtäviin tai lyhyt esitys keskeisimmistä aiheista.
• Prosessioppimisessa välipalautusten ja formatiivisen palauteen avulla opettaja pystyy seuraamaan opiskelijoiden oppimista ja pyytämään täydennystä tai selitystä epäselviltä vaikuttaviin kohtiin jo kurssin aikana.
• Huomioi myös yksittäisen tehtävän rooli kurssikokokonaisuudessa. Mikäli yksittäinen tehtävänanto on sellainen, johon tekoälyltä saa helposti vastauksen, ei tehtävän painoarvo kurssin kokonaisarvosanasta tulisi olla suuri.

Tekoälyn hyödyntäminen arvioinnissa

• Yliopiston tarjoamista palveluistakin on huomioitava, että myös niiden tietosuojassa on eroja (aiheesta tarkemmin Generatiivinen tekoäly yliopistolla –sivulla), minkä vuoksi tekoälyn käyttö kurssilla tulee suunnitella siten, että opiskelijat itse syöttävät tekstinsä CurreChattiin tai Copilotiin.
• CurreChatissä on opettajan mahdollista hyödyntää alustuksia, eli ”taustaprompteja”, joiden mukaisesti tekoäly antaa palautetta opiskelijan tekstistä. CurreChattiä voi esimerkiksi pyytää kiinnittämään huomiota tiettyihin seikkoihin vastauksessa tai antamaan opiskelijalle taustalla olevan mallivastauksen perusteella vinkkejä, miten vastausta voisi täydentää. Opiskelijoita kannattaa muistuttaa siitä, että tekoälyn antama palaute saattaa olla myös virheellinen.

Vinkkejä arviointiin, jos oppimistehtävässä on mahdollisesti käytetty tekoälyä: 

• Lisää kurssille tehtävä, joka tuo esille opiskelijan ymmärryksen aiheesta ilman tekoälyä. Esimerkiksi posteri, luokassa tehtävä minitentti, tai ryhmäkeskustelu.
• Pyydä opiskelijoilta tekoälyn käytön raportointia ja reflektointia tekoälyn antamista vastauksista. Hyvät raportointiohjeet auttavat opettajaa hahmottamaan opiskelijoiden oppimisprosessia tehtävän teon aikana ja kehittävät opiskelijoiden tekoälylukutaitoja.
• Pyydä välipalautuksia ja seuraa niiden avulla opiskelijoiden oppimisen etenemistä. Jos opiskelijan työ vaikuttaa tekoälyllä tehdyltä, keskustele asiasta opiskelijan kanssa jo kurssin aikana.
• Tekoäly voi olla myös apuna kurssilla esimerkiksi tiedonhankinnassa tai harjoittelukumppanina siten, että itse arvioitava tehtävä on erillinen.
• Mieti tekoälytehtävän painoarvoa kurssin arvioinnissa. 

Jos epäilet vilppiä tai plagiointia? 

• Tällä hetkellä ei pystytä selvittämään luotettavasti sitä, onko vastaus tekoälyn vai opiskelijan tuottama. On olemassa palveluita, jotka arvioivat sitä, onko teksti tekoälyn tuottamaa. Niidenkin vastaus on vain arvio, ja tekoälyn käyttäminen esimerkiksi oman tekstin kielenhuoltoon tai kääntämiseen vaikuttaa tähän arvioon. Lisäksi on huomioitava, ettei opettaja saa syöttää opiskelijan vastausta yliopiston ulkopuolisiin palveluihin, jotka eivät välttämättä toimi GDPR:n vaatimalla tavalla.
• Jos epäilet tekoälyn käyttöä antamasi ohjeistuksen vastaisesti, keskustele asiasta opiskelijan kanssa. Keskustelussa kannattaa nostaa esille opiskelijan vastauksessa kysymyksiä herättävät kohdat ja samalla keskustelemalla arvioida sitä, vastaako opiskelijan osaaminen hänen palauttamaansa tehtävää.
• Vilppiepäilyn kohdalla edetään yliopiston ohjeistuksen mukaisesti. Sivulla "Vilppi ja plagiointi" mainitaan:
  • ”Opiskelija vastaa oman työnsä keskeisistä ratkaisuista samoin kuin mahdollisista vilpillisistä piirteistä. Vaikka opettaja ei siis olisi nimenomaisesti ohjannut ja ohjeistanut oikeaan viittauskäytäntöön taikka kertonut kurssillaan mikä on vilppiä tai plagiointia, ei tämä poista opiskelijan vastuuta tapahtuneesta vilpistä.”
  • ”Opintosuoritukset on hankittava rehellisesti siten, että opiskelija antaa oikean kuvan osaamisestaan.”