Haastavat ohjaustilanteet

Opiskelijoiden ohjauksessa tulee välillä väistämättä vastaan tilanteita, joissa vuorovaikutus opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa ei syystä tai toisesta toimi.  Toimimattomuuden taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, jotka voivat liittyä ohjaajaan, ohjattavaan tai ohjaustilanteeseen. Sekä ohjaaja että ohjattava tulevat ohjaustilanteisiin omine taustoineen ja elämäntilanteineen sekä odotuksineen ja käsityksineen, jotka voivat olla ristiriidassa keskenään. Toisinaan ongelmat voivat liittyä kommunikaatio-ongelmiin ja väärinymmärryksiin, toisinaan henkilökemiat eivät kohtaa.

Tyypillisesti haastavat ohjaustilanteet nostavat esiin tunteita kuten huolta, pelkoa, turhautumista tai ärtymystä. Siksi haastavissa tilanteissa tai viimeistään niiden jälkeen ohjaajan on tärkeää pysähtyä havainnoimaan ja miettimään, mistä haasteellisuus kumpuaa: mitä tunteita ja ajatuksia opiskelijan tai opiskelijaryhmän kohtaaminen minussa ohjaajana herättää, mitä tilanteessa tapahtuu ja miten haasteista voidaan päästä eteenpäin.

Pysähtyminen ja tilanteen rauhoittaminen on tärkeää myös siksi, että voit ohjaajana pysyä asiassa ja säilyttää rauhallisuutesi parhaasi mukaan. Ohjaajan voimakkaat, spontaanit reaktiot eivät kuulu ohjaustilanteisiin ja ovat omiaan lisäämään tilanteiden haastavuutta.

Haastavat ohjaustilanteet ovat usein kuormittavia etenkin, jos ongelmat pitkittyvät. Niihin ei myöskään ole yksinkertaisia tai joka tilanteessa toimivia ratkaisuja. Omaa jaksamista on tärkeää kuunnella, keskustella kollegoiden kanssa ja hakea tarvittaessa tukea yliopiston sisältä tai sen ulkopuolelta työterveydestä. Helsingin yliopistossa järjestetään myös vuosittain henkilöstökoulutusta haastavista ohjaus- ja opetustilanteista. Koulutuksen materiaalit löydät Flammasta (vaatii kirjautumisen). 

Yksi tärkeä lähtökohta ohjaustyössä ja erityisesti haastavissa ohjaustilanteissa on miettiä, mikä on roolisi ohjaajana. Mikä on ohjauksen ydintä, missä sen rajat tulevat vastaan ja mikä ei kuulu siihen lainkaan. Kun liikutaan oman ohjausroolin rajoilla, on tärkeää miettiä, millainen keskustelu on minulle ohjaajana mahdollista, milloin se on syytä katkaista kohteliaasti ja missä on tärkeää ohjata opiskelija eteenpäin. Opiskelija saattaa esimerkiksi kertoa henkilökohtaisista asioistaan ja kaivata enemmän tukea kuin ohjaajan rooliisi kuuluu, hän voi viitata syrjintä- tai häirintäkokemuksiin, olla vihainen ja turhautunut tai itkeä.

Näitä tilanteita on hyvä pohtia etukäteen paitsi omien rajojen näkökulmasta, myös niin, että haastavassa tilanteessa on joitain valmiiksi mietittyjä toimintatapoja. Vaikka oman työn rajoista on tärkeää pitää kiinni, eikä ohjaajan tarvitse toimia esimerkiksi psykologina, häirintäyhdyshenkilönä tai turvallisuuspäällikkönä, vaan tätä varten yliopistolla on muita ammattilaisia, ohjaajan rooliin kuuluu kuitenkin aina opiskelijan kunnioittava kohteleminen ja pysyminen asiallisena.

Kysymyksiä oman ohjauksen rajoista on usein hyödyllistä pohtia yhdessä kollegoiden kanssa. Yhteisten kirjallisten pelisääntöjen luominen voi helpottaa kaikkien ohjaajien työtä. 

Ohjaajan tehtävänä on huolehtia ohjaukseen käytettävissä olevasta ajasta ja siitä, että ohjauksella on selkeä tavoite. Kun ohjaustilanne tuntuu haastavalta, toisinaan jo pysähtyminen ja tilanteen havainnointi voi auttaa muuttamaan ohjauksen suuntaa. Esimerkiksi jos huomaat, että opiskelijan odotukset siitä, mistä ohjauksessa on kyse, eivät vastaa omiasi, on mahdollista tarkentaa tai palata keskustelemaan tapaamisen tavoitteista.

Kun tavoitteista ja ajankäytöstä on sovittu etukäteen tapaamisen aluksi, keskustelu on myös helpompi palauttaa tarpeen mukaan takaisin aiheeseen, jos se lähtee rönsyilemään. Toisinaan päivän aiheeseen pitää palata useaan kertaan. Ohjattavaa voi myös vastuuttaa ja kysyä häneltä, miten ristiriita tai jumiutunut tilanne pitäisi hänen mielestään ratkaista.

Perussääntöjä kaikkiin ohjaustilanteisiin ovat kuunteleminen ja pitäytyminen havainnoissa tulkintojen sijaan. Erityisesti haastavat ohjaustilanteet saattavat nostaa esiin tulkintoja ohjattavan tilanteesta tai persoonasta. Nämä tulkinnat on tärkeää pitää omana tietonaan ja keskittyä keskusteluissa konkreettisiin havaintoihin tai puhua vain omista kokemuksista ja tuntemuksista. Opiskelija saattaa esimerkiksi vaikuttaa laiskalta ja saamattomalta tai haluttomalta opiskelemaan, kun ei palauta tehtäviään. Ohjauskeskustelussa on kuitenkin olennaista pitäytyä havainnoissa; esimerkiksi siihen, että tehtävät ovat palauttamatta. Tilanteeseen on syytä löytää mahdollisimman hyvä ratkaisu sen sijaan, että etsittäisiin selityksiä, syitä tai syyllisiä. Myös opiskelijan halua selittää tilannetta voi olla tarpeen rajata ja palauttaa ohjaustapaaminen kohteliaasti varsinaiseen agendaan.

Toisinaan ohjaustilanteet voivat nostaa esiin voimakasta huolta siitä, miten opiskelijalla menee. Tyypillisiä tilanteita ovat sellaiset, joissa opiskelija käyttäytyy oudosti ja odotuksista poikkeavalla tavalla tai näyttää voivan huonosti. Jos olet ohjaajana huolissasi opiskelijasta, voit ottaa huolen puheeksi hänen kanssaan kertomalla omasta kokemuksestasi: ”Olen miettinyt, miten voit…”. Huolta herättävissä kysymyksissä voit konsultoida opintopsykologia. 

Opiskelija voi myös kokea tulleensa kohdelluksi väärin, kiusatuksi tai syrjityksi. Tällaiset väitteet on aina syytä ottaa vakavasti esimerkiksi sanomalla, että yliopistolla on nollatoleranssi kiusaamisen/syrjinnän suhteen ja että näissä asioissa on hyvä kääntyä yliopiston häirintä- ja tasa-arvoyhdyshenkilöiden puoleen. Yliopistolla toimii myös lakimies, jota voi konsultoida ohjaukseen liittyvissä juridisissa kysymyksissä.

Opiskelija saattaa käyttäytyä ohjaustilanteessa häiritsevästi tai epäasiallisesti, esimerkiksi huutaa, syyttää ohjaajaa perusteettomasti tai lähettää epäasiallisia sähköpostiviestejä. Opiskelijaryhmässä käytös voi kohdistua muihin opiskelijoihin. Tällöin voit ohjaajana kehottaa opiskelijaa lopettamaan häiritsevä tai epäasiallinen käyttäytyminen ja mikäli tilanne jatkuu, pyytää poistumaan. Epäasiallisen viestin vastaanottajana voit ilmoittaa opiskelijalle, ettet vastaa tällaisiin viesteihin. Lisätietoa saat ohjesivulta vastuullinen vuorovaikutus yliopistoyhteisössä.

Joskus tilanteet voivat kärjistyä ja eskaloitua. Opiskelija voi käyttäytyä aggressiivisesti tai jopa uhkaavasti, jolloin huoli saattaa kummuta siitä, pystynkö ottamaan opiskelijan turhautumisen vastaan ja olenko ohjaajana turvassa. Näissä tilanteissa on tärkeää pitäytyä rauhallisena ohjaajan roolissa ja välttää vastaamasta vihaan vihalla. Jos eskaloitumisen riski on tiedossa etukäteen, pyydä ohjaustilanteeseen toinen henkilö. Turvallisuuspäällikkö antaa lisätietoa ja koordinoi turvallisuusasioita yliopistolla. Myös vahtimestaria voi pyytää paikalle tai hätätilanteessa soittaa hätänumeroon 112.

Haastavissa tai raskaissa tilanteissa on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnista. Tällaisissa tilanteissa ei ole hyvä jäädä yksin, vaan on tärkeää konsultoida kollegaa, esimiestä ja/tai opintopsykologia. Mikäli tilanne jää vaivaamaan, voit ottaa yhteyttä omaan työterveyteen.

Oheisessa kaaviossa (pdf) on kuvattu, miten voi toimia erilaisissa huolta herättävissä tilanteissa. Seuraamalla taulukon nuolia saat vinkkejä siitä, miten edetä, mistä voit saada tukea ja mihin palveluihin opiskelijan voi ohjata.