Digitaalisen oppimisympäristön rakentaminen

Kurssin digitaalisen ympäristön suunnittelussa tulee pohtia, millaiset digitaaliset välineet palvelisivat kurssin tavoitteita. Tässä listataan mahdollisia välineitä, mutta niiden tarkempaan käyttöön pitää tutustua kunkin välineen omista ohjeista.

Digitaalisena oppimisympäristönä Helsingin yliopistossa käytetään pääasiallisesti Moodlea, jossa voidaan julkaista opetukseen liittyvät ohjeet, aikataulut, oppimistehtävät ja niiden palautukset, etätentit ja arvioinnit, ym. Moodleen liittyvä ohjeistus ja kurssien tilausohjeet löytyvät HY:n Opetustyön ohjeista ja Opettajan Moodle-ohjeista.

Kurssin etäopetukseen ja samanaikaisen vuorovaikutuksen alustana Helsingin yliopistossa käytetään Zoomia. Zoom soveltuu etänä tai hybridinä toteutettaviin luennointiin, seminaareihin, ryhmäopetukseen ja pienryhmätoimintaan. Zoomissa ei voi varastoida kurssimateriaaleja, joten Zoom tarvitsee opetuksen tueksi vielä Moodlen. Tutustu, miten voit luoda kurssin Zoom-alueen.

Moodlen ja Zoomin lisäksi kurssilla voidaan käyttää myös seuraavia erillisiä aktivointiohjelmia kuten

• Presemo: soveltuu kyselyjen tekemiseen ja esimerkiksi opiskelijoiden kysymyksien esittämiseen.
• Miro: edistyneempi valkotaulutyökalu esimerkiksi tiedon rakentamiseen ryhmissä.

Zoomissa on käytössä yksinkertainen valkotaulu sekä Poll-toiminto, jotka mahdollista erilaisten aktivointien totetuttamisen. Nämä työkalut soveltuvat parhaiten etäopetuskäyttöön. Hybridiopetuksessa on parempi tarjota koko ryhmälle jokin yhteinen Zoomista erillinen aktivointisovellus (esim. Presemo). Näin tilassa olevien osallistujien ei tarvitse käynnistää Zoom-sovellusta osallistuakseen aktiviteetteihin. Tällä tavoin vähennetään myös esim. äänen kiertämisongelmien ja tilan verkkokapasiteetin loppumisen riskiä.

Kurssilla voidaan esittää myös opettajan tuottamia opetusvideoita. Opetusvideot ovat useimmiten sen verran isoja, että niitä ei voi tallentaa suoraan kurssin Moodle-alueelle (maksimi tiedostokoko on 50 MB), vaan ne pitää julkaista ensin erillisellä videon julkaisualustalla. Helsingin yliopistossa videoiden julkaisualustoina toimivat:

• Unitube-Lataamo (jako täysin avoimesti löydettävällä linkillä, yksityisesti saatavalla linkillä tai Moodle-alueen sisälle rajatusti)
• Thinglink (360-videot ja interaktiiviset visuaaliset sisällöt)
• OneDrive/Stream/Teams (jako linkillä tai käyttäjätunnuksien perusteella rajatulle joukolle)

Unitube soveltuu niin opettajien kuin opiskelijoidenkin tuottaman videomateriaalin julkaisualustaksi. Unitubessa opetukseen liittyvät videot voidaan julkaista ns. Moodle-rajatusti, jolloin videot näkyvät vain kurssin Moodle-alueella oleville. Jos Moodle-rajaus ei ole välttämätöntä, tällöin voidaan käyttää Unituben "jako linkillä"-ominaisuutta. Se tarjoaa käyttöösi ns. piilotetun linkin, jota voi jakaa vapaasti valitsemaansa välinettä hyödyntäen (esim. blogi). Videon katsominen ei vaadi kirjautumista, joten kaikki linkin tietävät voivat nähdä sen. Moodle-alueelle rajatuissa videoissa tämä ei ole mahdollista, koska videoita voi katsella vain tietyn Moodle-alueen sisällä joten ne ovat vähän paremmin suojattuja. Rajaaminen on kuitenkin täysin opettajan käsissä vaatien Moodlen opettajanoikeudet ja soveltuukin parhaiten opettajan omille videoille, ei opiskelijoiden jakamille videoille.

Kuva 1. Lataamon kokoelman julkisuusasetukset, joissa "Jaettu linkillä" on helpoin tapa jakaa video ilman, että se on kuitenkaan löydettävissä verkosta esim. Unitube Katsomosta.

Jos kurssilla tuotetaan yhdessä videomateriaalia, niiden kokoamisessa voidaan hyödyntää Unitube-Lataamon lisäksi yliopiston O365:n kuuluvaa OneDriveä. Opettajan tekemän jaetun kansion avulla opiskelijat voivat palauttaa työnsä yhteiseen paikkaan, jonka jälkeen ne voidaan julkaista halutulla tavalla (esim. Unitube Lataamossa oleva videosarja). Videoita voi katsoa suoraan OneDrivestäkin, mutta se ei ole suositeltu julkaisupaikka ainakaan pidempiaikaiseen käyttöön tarkoitetuille videoille.

Opetuksessa on tärkeää sopia yhdessä, miten opiskelijoiden tekemiä videoita saa jakaa ja käyttää. Onko osa materiaalista esim. täysin julkista ja osa vain kurssilaisten yhteiseen käyttöön? Näin toimimalla voidaan ehkäistä materiaalin päätymistä vääriin käsiin. Videomateriaalin leviämiminen on aina mahdollista oli suojaustaso mikä hyvänsä. Esimerkiksi ruudunkaappausohjelmalla voi aina ottaa talteen videon, jos sen katseleminen on mahdollista omalla koneella. Sellaista materiaalia, joka on hyvin yksityistä (esim. harjoittelutilanne), ei kannata/saa laittaa nähtäväksi suoraan mihinkään katselupalveluun. Sitä voidaan tarpeen mukaan näyttää opiskelijoille esim. oppitunnin aikana luokassa.