Hyväksilukemisen muodot
Hyväksilukemisella tarkoitetaan opiskelijan suorittamien opintojen tai muulla tavoin hankkiman osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa.
Opettajana tehtävänäsi on arvioida, vastaako opiskelijan osaaminen opintojen ja tutkinnon osaamistavoitteita. Hyväksilukuhakemukset käsitellään Opiskelijapalveluissa ja toimitetaan opettajan arvioitavaksi sähköpostitse.
Opiskelija voi hakea hyväksilukemista korvaavuus- tai sisällyttämishakemuksella.
- Korvaaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija korvaa opetussuunnitelmaan kuuluvan opintojakson tai opintokokonaisuuden kokonaan tai osittain jo suorittamillaan opinnoilla tai muulla tavalla hankkimallaan osaamisella. Sinun tulee opettajana verrata opiskelijan hankkimaa osaamista opintojakson tai -kokonaisuuden osaamistavoitteisiin. Jos osaaminen vastaa vaadittua opintojen tasoa, osaamistavoitteita ja sisältöä, osaaminen voidaan hyväksilukea.
- Sisällyttäminen tarkoittaa sitä, että opiskelijan suorittamat opinnot tai muulla tavalla hankkima osaaminen liitetään osaksi Helsingin yliopistossa suoritettavaa tutkintoa. Tällöin ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta, mutta opiskelijan hankkiman osaamisen tulee vastata koulutusohjelman opetussuunnitelmassa edellytettyä opintojen tasoa ja tutkinnon osaamistavoitteita.
Opiskelijan hankkima osaaminen voidaan jakaa muodollisessa koulutuksessa ja muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittuun osaamiseen:
- Muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella tarkoitetaan kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja.
- Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen tarkoittaa epävirallisen oppimisen kuten esimerkiksi työpaikan koulutuksen tai arkioppimisen kuten esimerkiksi työkokemuksen tai luottamustoimen kautta syntynyttä osaamista. Opiskelija voi hakea tällaisen osaamisen hyväksilukemista joko korvaamalla tai sisällyttämällä.
Hyväksilukeminen osana opintojen suunnittelua
On suositeltavaa, että opiskelija keskustelee hyväksiluvuista HOPS-ohjaajansa kanssa osana opintojen suunnittelua. HOPS-ohjaaja ei kuitenkaan käsittele ja arvioi hyväksilukuhakemuksia.
Opiskelija on vastuussa hyväksiluvun hakemisesta. Hänen tulee liittää hakemukseensa tarvittavat todistukset ja muut asiakirjat, kuten opintosuoritusote muualla kuin Helsingin yliopistossa suoritetuista opinnoista sekä kuvaus opintojen sisällöistä. Opiskelija tekee hakemuksen opintotietojärjestelmä Sisussa korvaavuus- tai sisällyttämishakemuksena. Avoimia yliopisto-opintoja suorittavat eivät tee hakemusta Sisussa, vaan erillisillä lomakkeilla. Tarkemmat ohjeet löytyvät avoimien yliopisto-opintojen hyväksilukemisohjeesta.
Jos opiskelija hakee hyväksilukemista kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa avoimena verkko-opetuksena suorittamansa opintojakson tai opintokokonaisuuden perusteella (MOOC-kurssit), opiskelijan tulee toimittaa suorituksesta opettajan tai korkeakoulun antama erillinen todistus, josta käy ilmi myös opiskelijan nimi.
Jos opiskelija on käyttänyt alempaan tutkintoonsa opintojakson tai opintokokonaisuuden, joka kuuluu pakollisena ylemmän korkeakoulututkinnon tai tohtorin tutkinnon opetussuunnitelmaan, sovi opiskelijan kanssa erillisestä suorituksesta, jolla hän saa täydennettyä opintokokonaisuutensa tai tutkintonsa sen vähimmäislaajuuden mukaiseksi.
Opetussuunnitelmakauden 2023-2026 alusta eli 1.8.2023 alkaen opiskelija ei voi käyttää opintojaksoa tai opintokokonaisuutta kuin kerran samaan tutkintoon:
- Jos sama opintojakso kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, koulutusohjelman opetussuunnitelmaan tulee sisältyä tieto siitä, miten opintojakson suorittanut ja tutkintoonsa jo kertaalleen sijoittanut opiskelija rakentaa opintokokonaisuuden saavuttaakseen tutkinnon vähimmäislaajuuden. Sama koskee hyväksiluettua opintojaksoa.
- Jos vaihtoehtoja ei ole määritelty opetussuunnitelmassa, sovi opiskelijan kanssa erillisestä suorituksesta, jolla hän saa täydennettyä tutkintonsa sen vähimmäislaajuuden mukaiseksi.
Vastuunjaot hakemusten käsittelyssä
Yliopistopalveluiden hallintohenkilö käsittelee hyväksilukuhakemukset Sisussa, eli poimii hakemukset käsittelyyn ja kirjaa päätökset Sisuun. Hallintohenkilö myös arvioi opintojen sisällyttämishakemukset ja vastaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta erilliseksi opintokokonaisuudeksi, ellei koulutusohjelman opetussuunnitelmassa ole määritelty toisin.
Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määritellään kullekin opintojaksolle ja opintokokonaisuudelle vastuuopettaja, joka arvioi hyväksilukuhakemukset ja tekee päätöksen opintojen korvaamisesta. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa voidaan päättää myös erilaisesta menettelystä (esim. perusopintojen korvaavuuspäätökset keskitetään hyväksiluvuista vastaavalle opettajalle). Opintojakson tai opintokokonaisuuden vastuuopettaja arvioi muussa kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen sisällyttämishakemukset ja tekee niitä koskevat päätökset.
Kielikeskus vastaa muualla kuin Helsingin yliopistossa suoritettujen kieliopintojen hyväksilukemisesta tutkintoasetuksen mukaisiin pakollisiin kieliopintoihin. Se vastaa myös muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta Kielikeskuksen järjestämiin kielten opintokokonaisuuksiin. Opiskelijan koulutusohjelma tai yliopistopalvelut vastaavat muiden kieliopintojen hyväksilukemisesta.
Hakemuksen käsittely ja arviointi
Hyväksilukuhakemusta arvioitaessa lähtökohtana on aina osaamisperusteisuus ja sen selvittäminen, täyttyvätkö opetussuunnitelmassa kuvatut osaamistavoitteet. Kun arvioit opiskelijan hakemusta, vertaa opiskelijan hankkimaa osaamista suoritettavan tutkinnon, opintokokonaisuuden tai opintojakson osaamistavoitteisiin. On tärkeää, että kiinnität huomiota saavutetun osaamisen arviointiin opintopisteiden määrän sijaan. Jos osaaminen vastaa vaadittua opintojen tasoa ja osaamistavoitteita, voit hyväksyä hakemuksen.
Tee hyväksilukuhakemuksen arvio aina opiskelijan alkuperäisen suorituksen perusteella. Toisessa korkeakoulussa jo aiemmin hyväksiluettua suoritusta ei tule käyttää hakemuksen eikä sen arvion perusteena.
Jos opetuksen antajana on jokin oppilaitos siten, että todistuksen opinnoista antaa toinen oppilaitos, opintoja voi sisällyttää, jos koulutusohjelman opetussuunnitelmassa on näin päätetty. Todistuksen myöntäjän tulee kuitenkin olla korkeakoulu.
Hyväksilukemista koskeva hakemus on käsiteltävä ja ratkaistava kuukauden kuluessa siitä, kun opiskelija on jättänyt hakemuksen, ja kaikki asian ratkaisemiseksi tarpeelliset asiakirjat ja tiedot on saatu. Määräaika koskee vain muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen perusteella haettua hyväksilukemista. Kesäaikana 1.6.–31.8. jätetyt hakemukset voidaan käsitellä ja ratkaista kuukautta pidemmän ajan kuluessa.
Hyväksiluettujen opintojen suorituspäivä on niiden alkuperäinen suorituspäivä. Esimerkiksi jos opiskelija on suorittanut opintojakson 10.10.2017 ja on saanut sen perusteella korvaavuuden 5.5.2023, suorituspäiväksi opintotietojärjestelmään kirjataan 10.10.2017.
Hyväksiluettaessa muussa kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista suorituspäiväksi opintotietojärjestelmään kirjataan päivä, jona teet hyväksilukemista koskevan päätöksen. Jos opiskelijan tulee täydentää osaamistaan, suorituspäiväksi kirjataan päivä, jona opiskelija on tehnyt täydentävän suorituksen.
Hyväksiluettavien opintopisteiden määrä
Korvaavuus myönnetään pääsääntöisesti korvattavan opintojakson tai opintokokonaisuuden opintopistemäärän laajuisena. Et voi vaatia opiskelijalta lisäsuorituksia, jos arvioit hankitun osaamisen vastaavan korvattavaa opintojaksoa tai opintokokonaisuutta.
Korvattavan opintojakson ja opiskelijan tekemän suorituksen opintopisteiden välillä voi olla yhden opintopisteen vajaus, jos arvioit korvattavan opinnon osaamistavoitteiden tulleen saavutetuiksi. Opiskelija on voinut esimerkiksi tehdä toisen korkeakoulun 4 opintopisteen laajuiset opinnot, joiden osaaminen kattaa Helsingin yliopiston 5 opintopisteen opintojakson suorituksen. Tällöin korvaavuus myönnetään 5 opintopisteen laajuisena.
Jos arvioit, että opiskelijan hankkima osaaminen ylittää korvattavan opintojakson tai opintokokonaisuuden osaamisen sisällöllisesti ja opintopistemäärältään, opiskelija voi käyttää ylittävän osaamisen esim. valinnaisiin opintoihinsa. Voit tällaisessa tapauksessa ohjata opiskelijan tekemään ylimenevästä osasta sisällyttämishakemuksen.
Opintojen sisällyttäminen tehdään aina suorituksen alkuperäisellä laajuudella, myös silloin kun suoritettu opinto on laajuudeltaan muu kuin kokonaisluku (esimerkiksi 3,5 op).
Sisällytettäessä muussa kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista päätät opettajana opintopistelaajuudesta.
Huomioithan, että ulkomaisissa korkeakouluissa käytettävä ECTS-asteikko ei kaikissa tapauksissa suoraan vastaa suomalaista opintopistemitoitusta.
Arvosteluasteikko
Korvatuista opinnoista annetaan alkuperäisestä suorituksesta annettu arvosana, jos korvaamisen perusteena olevat opinnot on arvioitu käyttäen samoja arvosteluasteikkoja kuin Helsingin yliopistossa (0-5, hyväksytty-hylätty, toisen kotimainen kielen kirjallinen ja suullinen taito: hyvä taito-tyydyttävä taito-hylätty). Opintojaksossa tai opintokokonaisuudessa käytettävä arvosteluasteikko sisältyy koulutusohjelman opetussuunnitelmaan ja sitä käytetään myös hyväksiluettaessa opintoja.
Vain niissä tapauksissa, joissa korvaamisen perusteena olevat opinnot on arvioitu hyväksytty-hylätty -asteikolla tai on käytetty eri arvosteluasteikkoja kuin Helsingin yliopistossa, voit antaa arvosanaksi hyväksytty. Eri arvosteluasteikkoja ovat mm. asteikot, joissa käytetään muita kuin kokonaislukuja tai asteikko A-F. Jos korvaamisen perusteena olevat opinnot on suoritettu ulkomailla, annat arvosanaksi hyväksytty.
Sisällytettävistä opinnoista annetaan sama arvosana kuin alkuperäisessä suorituksessa, jos suoritetut opinnot on arvioitu käyttäen samoja arvosteluasteikkoja kuin Helsingin yliopistossa.
Voit antaa arvosanaksi hyväksytyn, jos sisällytettävät opinnot on arvioitu käyttäen hyväksytty-hylätty -asteikkoa tai eri arvosteluasteikkoja kuin Helsingin yliopistossa. Sisällytettäessä ulkomailla suoritettuja opintoja annat arvosanaksi hyväksytty.
Sisällytettäessä muuta kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista annat arvosanaksi hyväksytty.
Huomioithan myös, että opiskelijan ei ole mahdollista yrittää korottaa hyväksiluetun opintojakson tai opintokokonaisuuden arvosanaa.
Osittainen hyväksilukeminen
Jos osaamistavoitteiden ei katsota täyttyvän kokonaisuudessaan, voidaan opiskelijalle myöntää osittainen hyväksiluku. Osittainen hyväksiluku voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun kyseessä on laaja opintokokonaisuus, eivätkä aiemmat opinnot tai muu osaaminen kata koko kokonaisuutta. Tällöin opiskelijan tulee täydentää hyväksilukupäätöksessä määrittelemälläsi tavalla osaamistaan ja suorittaa puuttuvat osaamisalueet. Jos teet päätöksen osittaisesta korvaavuudesta, hylkää hakemus ja kirjaa perusteluihin millä tavalla opiskelija voi täydentää puuttuvat osaamisalueet. Täydentävä suoritus voi olla esimerkiksi tentti, essee tai osittainen kurssisuoritus.
Arvioi opiskelijan täydentävä suoritus ja anna arvosana koko opintojaksosta. Käytä arvosteluasteikkona opetussuunnitelmassa määriteltyä asteikkoa. Lähetä erilliskirjauspyyntö opintojakson suorituksesta Arvioinnin tukipalveluihin. Ohjeet löydät sivulta Ohjeet arviointiin eri järjestelmissä. Osittaista hyväksilukemista ei erikseen kirjata opintotietojärjestelmään hyväksilukemisena vaan normaalina opintojakson suorituksena.
Jos kyseisellä opintojaksolla on Sisussa toteutus, jolle opiskelija voi ilmoittautua ja jonka vastuuopettajana olet, voit ohjata opiskelijan ilmoittautumaan toteutukselle ja kirjata täydentävän suorituksen itse arvioinnin toteutuksen kautta. Tarkista, että pystyt kirjaamaan toteutuksen arvioinnissa saman laajuuden kuin mitä korvattavalle opintojaksolle on opetussuunnitelmassa määritelty.
Hakemuksen hylkääminen
Jos et hyväksy opiskelijan hakemusta, sinun tulee tehdä kielteinen päätös kirjallisesti. Kirjaa perustelu hyväksilukupäätökseen, eli opiskelijapalveluiden välittämän hakemuksen vastausviestiin sähköpostissa. Perustelun tulee pohjautua osaamistavoitteisiin, ellei hylkäystä tehdä muodollisten seikkojen vuoksi (ks. kappale hyväksilukua koskevista rajoituksista).
Opiskelijan on mahdollista hakea oikaisua päätökseen yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaisesti ensin päätöksentekijältä ja sen jälkeen yliopiston oikeusturvalautakunnalta.
Hakemuksen käsittelemättä jättäminen
Opiskelijan tekemä hyväksilukuhakemus jätetään käsittelemättä tilanteissa, jotka on lueteltu hyväksilukemista koskevassa rehtorin päätöksessä (ks. listaus alla). Jos katsot, että opiskelija on tehnyt hakemuksen, jota ei käsitellä, ilmoita siitä sekä sen perusteluista vastatessasi opiskelijapalveluiden välittämään hyväksiluvun arviointipyyntöön. Opiskelijapalvelut kirjaa Sisuun perustelut, joiden vuoksi hakemus jätetään käsittelemättä.
Hyväksilukemista koskevat rajoitukset
Mitä ei voida hyväksilukea?
Rehtorin hyväksilukemista koskevan päätöksen mukaan ei voida hyväksilukea:
- alempaan korkeakoulututkintoon kuuluva tutkielmaa
-
ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvaa tutkielmaa
Huom! Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa on mahdollista hyväksilukea niiden opiskelijoiden tutkielmia, joiden opiskeluoikeus näissä koulutusohjelmissa on alkanut ennen lukuvuotta 2023-2024.
-
kypsyysnäytettä
Huom! Kypsyysnäytteestä voi hyväksilukea kielen, jos opiskelija on saanut suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen ja on suorittanut suomalaisen korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen samalla kielellä.
- lisensiaatintutkimusta
- väitöskirjaa
- opettajan pedagogisia opintoja alempaan korkeakoulututkintoon. Ne voidaan hyväksilukea vain maisterin tutkintoon. Poikkeuksia ovat kasvatustieteiden ja psykologian koulutusohjelmat, joissa osa opettajan pedagogisista opinnoista kuuluu kandiohjelmaan ja osa maisteriohjelmaan.
Opiskelija ei voi käyttää hyväksiluvun perusteena opintoja, joista hän on saanut hylätyn arvosanan.
Hyväksilukemisen rajoitukset, kun opinnot kuuluvat aiemmin suoritettuun tutkintoon
Jos opiskelija hakee hyväksilukemista sellaisten opintojen perusteella, jotka sisältyvät aiemmin suoritettuun korkeakoulututkintoon, huomioi seuraavat rajoitukset:
Ylempään korkeakoulututkintoon ei voida hyväksilukea:
- alempaan korkeakoulututkintoon tai
- ammattikorkeakoulututkintoon käytettyjä opintoja.
Tieteellisen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon ei voida hyväksilukea:
- alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon,
- ammattikorkeakoulututkintoon tai
- ylempään ammattikorkeakoulututkintoon käytettyjä opintoja.
Hyväksiluettavien opintojen määrää on rajoitettu myös, kun opinnot sisältyvät aiemmin suoritettuun korkeakoulututkintoon:
- Helsingin yliopistossa suoritettavaan alempaan korkeakoulututkintoon (kuten esim. HuK, LuK) voi hyväksilukea yhteensä enintään 90 opintopistettä opintoja, jotka sisältyvät aiemmin suoritettuun korkeakoulututkintoon.
- Helsingin yliopistossa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon (kuten esim. FM, KM) voi hyväksilukea yhteensä enintään 60 opintopistettä opintoja, jotka sisältyvät aiemmin suoritettuun korkeakoulututkintoon.
- Helsingin yliopistossa lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa suoritettaviin tutkintoihin voi hyväksilukea yhteensä enintään 150 opintopistettä opintoja, jotka sisältyvät aiemmin suoritettuun korkeakoulututkintoon.
Hyväksiluettaville opintopisteille ei ole enimmäismäärää, jos suoritettuja opintoja ei ole käytetty vielä korkeakoulututkintoon. Tutkinnon enimmäislaajuutta ei kuitenkaan voi ylittää hyväksiluettavilla opinnoilla.
Hyväksilukuhakemuksen käsittelemättä jättäminen
Hyväksilukuhakemus jätetään käsittelemättä, jos opiskelija on:
- ilmoittautunut poissaolevaksi opiskeluoikeuteensa, ei ole tehnyt lainkaan lukuvuosi-ilmoittautumista tai hänellä ei ole opiskeluoikeutta opintoihin, joihin hän hakee hyväksilukua.
-
suorittanut tai saanut hyväksiluettua opintojakson tai opintokokonaisuuden, johon hän hakee korvaavuutta. Tämä koskee myös opintojaksoa tai opintokokonaisuutta, jolle on määritelty vastaavuus tiedekunnan päätöksellä.
Opiskelija voi kuitenkin hakea hyväksilukua, jos hänen opintosuorituksensa on vanhentunut.
-
hakenut hyväksilukemista opinnoille, joiden opintopistelaajuus ylittäisi tutkinnon enimmäislaajuuden:
Tutkinnon laajuuden voi ylittää korkeintaan 10 prosentilla ja ylityksen lisäksi opiskelija voi käyttää tutkintoonsa opintoja seuraavaan 5 opintopisteen laajuuteen saakka. Kandidaatin 180 opintopisteen tutkinto saa siis olla laajuudeltaan korkeintaan 200 opintopistettä ja 120 opintopisteen maisterintutkinto 135 opintopistettä. Enimmäislaajuus ei koske ennen 1.8.2017 tutkinto-opintonsa aloittaneita opiskelijoita.
-
hakenut hyväksilukemista yli kymmenen vuotta vanhojen opintosuoritusten perusteella.
Opintojen vanhentumissääntö koskee muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista, eikä yli kymmentä vuotta vanhempia opintoja koskevia hyväksilukemishakemuksia käsitellä. Poikkeuksena ovat tutkintoa varten vaadittavat äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot, joiden hyväksilukemishakemukset käsitellään, vaikka opintojen suorittamisesta olisi yli kymmenen vuotta. Myös perusopintojen hyväksilukemista koskevat hakemukset käsitellään silloin, kun opiskelija suorittaa niiden perusteella aineopinnot tai erityisopettajan opinnot (vähintään 60 op).
Opintojakson vanhentumisaika alkaa opintojakson suorittamispäivästä, ja opintokokonaisuuden vanhentumisaika alkaa opintokokonaisuuden viimeisenä suoritetun opintojakson suorittamispäivästä. Opintojaksot ja -kokonaisuudet ovat voimassa vanhentumispäivän lukukauden loppuun.
Jos koulutusohjelman opetussuunnitelmassa on päätetty lyhyemmästä kuin kymmenen vuoden vanhentumisajasta, tätä vanhempia opintoja sisältävää hakemusta ei voida käsitellä.
Vanhentumissääntö ei koske muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista.
Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen
Voit opettajana hyväksilukea osaamista, jonka opiskelija on hankkinut epävirallisen oppimisen tai arkioppimisen kautta.
- Epävirallista oppimista voi syntyä esimerkiksi täydennyskoulutuksessa, työpaikkojen järjestämässä koulutuksessa tai vapaan sivistystyön koulutuksessa.
- Arkioppimista voi syntyä esimerkiksi työkokemuksen, luottamustoimen tai harrastuksen parissa.
Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen on osaamisperustaista, ja opiskelijan tulee todentaa ja dokumentoida osaamisensa ja osoittaa, että hän täyttää hyväksiluettaville opinnoille asetetut osaamistavoitteet. Voit opettajana käyttää opiskelijan osaamisen arvioinnissa tenttejä, portfolioita, esseitä, raportteja, haastatteluja tai muita soveltuvia menettelyjä. Voit myös edellyttää, että opiskelija täydentää osaamista oppimis- tai muilla vastaavilla tehtävillä. Tehtävien opiskelijalta edellyttämä työmäärä ei kuitenkaan saa ylittää opintosuorituksesta saatavan opintopistemäärän osoittamaa työmäärää, eikä arviointimenettely saa muodostua raskaammaksi kuin vastaavan opintosuorituksen arviointi.
Huomaa, että muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittava osaaminen voidaan määritellä suoritustavaksi opetussuunnitelmassa. Tällainen on esimerkiksi harjoittelu. Kyse ei tällöin ole hyväksilukemisesta vaan opintojen normaalista suorittamisesta.
Oikaisumenettely
Jos opiskelija on tyytymätön hyväksilukemista koskevaan päätökseen, hänellä on oikeus vaatia siihen oikaisua päätöksen tehneeltä opettajalta suullisesti tai kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksen tietoonsa.
Opettajan on annettava oikaisuvaatimukseen perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa. Jos opiskelija ilmoittaa, ettei tyydy oikaisupyynnön johdosta annettuun vastaukseen, opettajan tulee antaa päätös kirjallisena.
Lisätietoja ohjeessa Opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija ja oikaisumenettely.
Hyväksilukemista koskevat säädökset ja päätökset
-
Yliopistolaki Finlex-palvelussa
Hyväksilukemisesta säädetään yliopistolaissa (558/2009, 44 §:n 3 mom.).Säännöksen mukaan opiskelija saa tutkintoa tai erikoistumiskoulutusta suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
- Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö (vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla) 55 §, jossa on määräykset opintosuorituksen arviointia ja osaamisen hyväksilukemista koskevasta oikaisumenettelystä.
- Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen hyväksilukemalla Helsingin yliopistossa, rehtorin päätös HY/3222/00.00.06.00/2021, muistio ja kansalliset suositukset (vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla). Päätös on tullut voimaan 1.8.2021. Muutoksia päätökseen HY/9741/00.00.06.00/2024, muistio ja päätös muutetussa muodossaan (vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla) ja muutos päätökseen HY/10623/00.00.06.00/2025 ja päätös muutetussa muodossaan (vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla).