Maisterintutkielman arviointi

Ylempään korkeakoulututkintoon sisältyy maisteriohjelmissa 30 op:n laajuinen kirjallinen tutkielma eli maisteritutkielma. Lisensiaattiohjelmissa eläinlääketieteen lisensiaatintutkielman sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen syventävien opintojen tutkielman laajuus on 20 op.

Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa kykyä tieteelliseen ajatteluun, tutkielman aihepiirin tuntemukseen, tutkimusmenetelmien hallintaan ja tieteelliseen kielenkäyttöön. Koulutusohjelman opetussuunnitelmaan sisältyy tutkielman laadintaan liittyviä yksityiskohtaisempia määräyksiä ja ohjeita. 

Tutkielmasta laaditaan aina tiivistelmä, joka monissa koulutusohjelmissa tarkastetaan opiskelijan koulusivistyskielen kypsyysnäytteenä.

Tutustuthan myös tutkielman julkisuutta, julkaisua sekä säilyttämistä koskeviin ohjeisiin.

Tiedekuntaneuvosto määrää tarkemmin tutkielman arviointimenettelystä. Tutkielman tarkastaa kaksi tarkastajaa siten kun tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Nimeämiskäytännöt sekä tarkastajille asetetut kelpoisuusvaatimukset vaihtelevat tiedekuntien ja koulutusohjelmien välillä, tarkastathan tiedot koulutusohjelmakohtaisista ohjeista.

Tutkielman tarkastuksen ja arvioinnin tulee keskittyä opiskelijan itsenäiseen osuuteen myös siinä tapauksessa, että tutkielma on osa laajempaa tutkimusprojektia tai ryhmätyötä.

Tutkielma arvioidaan asteikolla 0-5. Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielmat arvioidaan osa-alueittain numeerisesti ja tarvittaessa sanallisesti. Tutkielmien osa-alueiden numeerinen arviointi on tarkastajakohtaista. Arvioidessasi ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielmaa käytä apuna koulutusohjelmakohtaista arviointimatriisia, mikäli sellainen on käytössä koulutusohjelmassasi. Lisäksi tutustu tarvittaessa myös työn rakenteen ja sisällön ohjeisiin. Arviointilausunto on suomen-, ruotsin tai englanninkielinen. Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan tutkielman arvosana huomioidaan laskettaessa syventävien opintojen kokonaisarvosanaa.

Ennen arviointia katso koulutusohjelmakohtaisista ohjeista:

• palauttaminen ja tarkastusaikataulu
• työn rakenne ja sisältö (opiskelijalle annetut ohjeet)
• arvioinnin kriteerit/arviointimatriisi

Arviointia tehdessäsi:

• tarkasta ja arvioi työ arviointimatriisia apuna käyttäen
• hyväksy mahdollinen kypsyysnäyte

Arviointiin voi liittyä erimielisyyksiä niin tarkastajien kesken, kuten myös opiskelijan ja tarkastajien välillä. Näihin tapauksiin tiedekunnilla ja koulutusohjelmilla on omat toimintaohjeensa.

Maisterintutkielmien ohjauksen, palauttamisen, arvioinnin ja hyväksymisen aikataulut lukuvuonna 2025–2026 ovat seuraavat: Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Oikeustieteellinen tiedekunta, Valtiotieteellinen tiedekunta

Valmis tutkielma tulee palauttaa arviointia varten viimeistään palautuspäivänä klo 23.59. Aikataulut eivät koske kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien maisterintutkielmia.

Ohjausta ja palautetta ei anneta heinäkuussa, ellei ole tiedekunta- tai maisteriohjelmakohtaisia tarpeita poiketa tästä. 

Arviointeja ei tehdä heinäkuussa.

Maisterintutkielmien ohjauksen, palauttamisen, arvioinnin ja hyväksymisen aikataulut lukuvuonna 2026–2027 ovat seuraavat: Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Oikeustieteellinen tiedekunta, Valtiotieteellinen tiedekunta

Valmis tutkielma tulee palauttaa arviointia varten viimeistään palautuspäivänä klo 23.59. Aikataulut eivät koske kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien tai tilauskoulutusohjelmien maisterintutkielmia.

Ohjausta ja palautetta ei anneta heinäkuussa, ellei ole tiedekunta- tai maisteriohjelmakohtaisia tarpeita poiketa tästä. 

Arviointeja ei tehdä heinäkuussa.

Dekaani päättää tutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta. Tiedekuntaneuvosto määrää tarkemmin tutkielman arvostelumenettelystä. Kun tutkielma on arvoitu ja hyväksytty, suoritusmerkintä kirjataan opiskelijapalveluissa opintotietojärjestelmään viimeistään kuukauden kuluessa. Opiskelijan ei ole mahdollista vaihtaa opintosuuntaa sen jälkeen, kun tutkintoon kuuluva tutkielma on hyväksytty ja arvioitu.

Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan tutkielman opintosuoritusta ei ole mahdollista uusia. Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen saamansa arviointiin, hän voi tehdä tutkielman arvostelusta oikaisuvaatimuksen. Ohjeet oikaisuvaatimuksen laatimiseksi löytyvät Opiskelijan ohjeista.

Kaikki eläinlääketieteen lisensiaatintutkielmat arvioidaan sähköisesti E-thesis -järjestelmässä.

Tutkielman tarkastaa työn vastuullinen ohjaaja ja toinen (ulkopuolinen) tarkastaja. He antavat arvosanaehdotuksen ja tutkielman hyväksymisestä päättää dekaani erikseen laaditun aikataulun mukaisesti. 

Opiskelijan tulee suorittaa seminaarityöskentely ennen tutkielmansa jättämistä arvioitavaksi. Tarkemmat ohjeet seminaarityöskentelystä löytyvät Opiskelijan ohjeista. Seminaarien ajankohdat löytyvät seminaariohjelmasta.

Tutkielman palautusta, arviointia ja hyväksymistä varten laadittu aikataulu löytyy myös Opiskelijan ohjeista.

HUOM! Jos opiskelija tähtää valmistumiseen keväällä 2026 ja haluaa osallistua valmistujaisjuhlaan 3.6.2026, hänen tulee jättää valmis tutkielmansa arvioitavaksi E-thesikseen viimeistään tiistaina 7.4.2026. Aikataulu on sitova, eikä opiskelija voi aiemmasta käytännöstä poiketen sopia ohjaajan kanssa lyhyemmästä tarkastusajasta. 

Uusi arviontimatriisi ja uusi E-thesis on otettu käyttöön 2.1.2025

Helsingin yliopiston lääketieteellisille aloille on laadittu yhteinen arviointimatriisi, joka on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa toukokuussa 2024.

Uusi arviointimatriisi (The new thesis assessment matrix) ja uusi E-thesis on otettu käyttöön eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa ja kaikki tutkielmat arvioidaan uuden matriisin avulla. 
 

Tutkielmien arviointiohjeet

Eläinlääketieteen lisensiaatintutkintoon kuuluvan tutkielman arvioi tutkielman vastuullinen ohjaaja ja työn johtajan nimeämä ulkopuolinen tarkastaja. Tarkastajat tekevät arvosanaehdotuksen dekaanille, joka päättää tutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta.

Tutkielma voi olla kirjallisuuskatsaustutkielma, systemaattinen kirjallisuuskatsaustutkielma tai se voi sisältää alkuperäistutkimuksen (kokeellinen osa).

Arvionnin helpottamiseksi arviointimatriisi on jaettu tutkielman tyypin mukaisesti kolmeen osaan:

• Kirjallisuuskatsaustutkielman arviointimatriisi
• Alkuperäistutkimuksen (kokeellisen osan) sisältävän tutkielman arviointimatriisi
• Systemaattisen kirjallisuuskatsaustutkielman arviointimatriisi

Tutkielman arviointi perustuu arviointimatriisin osa-alueisiin (1-7), ja kukin osa-alue arvioidaan asteikolla 0-5. Osa-alueen 7 (Työskentely tutkielmaprosessin aikana) arvioi vain tutkielman vastuullinen ohjaaja. Kirjallisuuskatsaustutkielmassa ei arvioida osa-alueita 3 (Aineisto ja tutkimusmenetelmät) ja 4 (Tutkielman tulosten esittely).

Tutkielman kokonaisarvosana muodostuu tarkastajien osa-alueista antamien arvosanojen aritmeettisena keskiarvona, jossa jokaisella osa-alueella (1-7) on sama painoarvo. Vain ohjaajan arvioima osa-alue 7 tulee kertoa kahdella, jolloin sen painoarvo on sama kuin muissa osa-alueissa. Arvosana pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

Keskiarvon laskemisessa tulee noudattaa erityistä tarkkuutta ja suosituksena on, että molemmat tarkastajat sen laskevat (tarkistuslaskenta).

Jos molemmat tarkastajat arvioivat saman osa-alueen (1-6) arvosanalla 0, on tutkielma hylätty. Jos tarkastajien antamat osa-alueiden arvosanat eroavat enemmän kuin yhden arvosanan, tarkastajat voivat keskustella arvostelusta.

Arvosanaehdotuksen lisäksi tarkastajat kirjoittavat opiskelijalle sanallisen palautteen, jonka tulee perustua arviointimatriisissa esitettyihin kriteereihin.

Molempien arvioitsijoiden tulee olla samaa mieltä aritmeettiseen keskiarvoon perustuvasta tutkielman kokonaisarvosanasta. 

Erimielisyystilanteissa tutkielman arvosana määräytyy seuraavasti:  

Jos tarkastajat eivät löydä yhteistä näkemystä arvosanasta, koulutusohjelman johtaja nimeää tutkielmalle kolmannen tarkastajan.

Jos kaksi arvioijaa kolmesta on samaa mieltä arvosanasta, tulee arvosanaksi kahden samaa mieltä olevan arvioijan arvosana. Jos kaikki kolme arvioijaa ovat eri mieltä arvosanasta, määrittyy arvosana kolmen arvioijan keskiarvon perusteella siten, että arvosana pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.
 

Kypsyysnäyte on opiskelijan tutkielman alaan liittyvä tieteellinen teksti, esimerkiksi tutkielman osa tai sen tiivistelmä tai jokin muu kirjallinen työ, joka on määritelty koulutusohjelman opetussuunnitelmassa.

Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa aina perehtyneisyyttä tutkielmansa alaan.

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen arvioija ja hyväksyjä on useimmissa tapauksissa koulutusohjelman opettaja, esimerkiksi tutkielman ohjaaja. Hyväksyjän tulee hallita kieli, jolla opiskelija on kirjoittanut kypsyysnäytteen.

Jos koulutusohjelmassasi käytetään E-thesis -järjestelmää tutkielmien arvioinnissa, merkitse tieto kypsyysnäytteen hyväksymisestä arviointilomakkeelle tarkastusvaiheessa. Tieto kypsyysnäytteen hyväksymisestä siirtyy eteenpäin ja opintosuoritus kirjataan opintotietojärjestelmään.

Kypsyysnäyte on erillinen opintosuoritus, mutta sen laajuudeksi kirjataan opintotietojärjestelmään 0 op.

Millä kielellä opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen ja milloin kypsyysnäyte tulee hyväksyä myös kielen osalta?

Kypsyysnäytteen kieli riippuu siitä, onko opiskelija suorittanut kypsyysnäytteen alemmassa korkeakoulututkinnossaan, ja siitä, mikä on opiskelijan koulusivistyskieli.

• Jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi ja hänen alempaan korkeakoulututkintoonsa on kuulunut koulusivistyskielellä kirjoitettu kypsyysnäyte, opiskelija voi kirjoittaa kypsyysnäytteen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tutkielman kielellä. Jos opiskelija opiskelee englanninkielisessä maisteriohjelmassa tai monikielisessä maisteriohjelmassa englanti tutkintokielenään, hänen on kirjoitettava kypsyysnäyte englanniksi. Hänen ei enää tarvitse osoittaa kielitaitoaan kypsyysnäytteellä, vaan hän osoittaa sillä perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Kypsyysnäyte tulee siis tarkastaa ja hyväksyä sisällön osalta.
   
• Jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, mutta hänen alempaan korkeakoulututkintoonsa ei ole kuulunut koulusivistyskielellä kirjoitettua kypsyysnäytettä (opiskelija esimerkiksi suorittanut tutkinnon ulkomailla), opiskelijan tulee kirjoittaa kypsyysnäyte koulusivistyskielellään. Opiskelija osoittaa kypsyysnäytteellä sekä kielitaitoa että perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Kypsyysnäyte tulee siis tarkastaa ja hyväksyä sekä kielen että sisällön osalta.
   
  Tämä koskee myös englanninkielisen maisteriohjelman opiskelijoita ja englanninkielistä tutkintoa monikielisessä maisteriohjelmassa suorittavia opiskelijoita.
   
• Jos opiskelijan koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla ja opiskelee kotimaiskielisessä maisteriohjelmassa tai monikielisessä maisteriohjelmassa kotimaisilla kielillä, opiskelija voi kirjoittaa kypsyysnäytteensä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tutkielman kielellä. Opiskelija osoittaa kypsyysnäytteellä perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Kypsyysnäyte tulee siis tarkastaa ja hyväksyä sisällön osalta.
   
• Jos opiskelijan koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla ja opiskelee englanninkielisessä maisteriohjelmassa tai monikielisessä maisteriohjelmassa englanniksi, opiskelijan tulee kirjoittaa kypsyysnäytteensä englanniksi. Opiskelija osoittaa kypsyysnäytteellä perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Kypsyysnäyte tulee siis tarkastaa ja hyväksyä sisällön osalta.