Linjakas opetus ja opetuksen suunnittelun 10 vaihetta

Opetuksen suunnittelun lähtökohtana on konstruktiivinen linjakkuus. Siihen viitataan myös, kun puhutaan linjakkaasta opetuksesta. Opetuksen tavoitteet, opetuksen toteuttaminen - sisällöt, materiaalit ja opetusmenetelmät - sekä arviointi ovat linjassa keskenään sekä tukevat yhdessä laadukasta, syväsuuntautunutta oppimista. Keskeistä on, että opetus- ja arviointimenetelmät tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista. 

Opetuksen toteutustavan tulee ohjata opiskelijaa muokkaamaan, prosessoimaan, analysoimaan ja rakentamaan tietoa sen toistamisen sijaan sekä mahdollistaa opiskelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen. Opiskelija oppii vain silloin, kun hän työskentelee aktiivisesti kuten tekee tehtäviä, lukee kirjallisuutta, osallistuu aktiivisesti luennoille tai tenttii. 

Käytä opetuksen toteutuksessa oppimisympäristöjä ja työmuotoja niin, että osaamistavoitteet saavutetaan. Saman kurssin opetuksessa voi olla sekä lähi- että etäopetusosuuksia. Keskeistä on pohtia, mikä työtapa sopii mihinkin opintojaksoon, oppimistehtävään tai -osioon ja palvelee osaamistavoitteita. Opetuksessa digitaaliset ja ei-digitaaliset ympäristöt sulautuvat toisiinsa, ja puhummekin sulautuvasta opetuksesta (engl. blended learning, lisätietoa wikissä). Sulautuvaan opetukseen viitataan myös termillä monimuoto-opetus. Löydät tietoa opetustapojen määrittelystä lähi-, etä-, monimuoto- ja verkko-opetukseksi sivulta Suoritustavat. 

Opi lisää linjakkuudesta yliopistopedagogiikan opinnoissa ks. Koulutus ja pätevöityminen.

Lue lisää konstruktiivisesta linjakkuudesta:

• Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja  
• Enhancing teaching through constructive alignment, John Biggs, Department of Educational Psychology, Measurement, and Educational Technology, University of Sydney, NSW 2006, Australia (pdf)

Opetuksen suunnittelun tarkistuslista:

1. Perehdy kurssin opetussuunnitelmaan ja -ohjelmaan sekä aiempiin toteutuksiin.
2. Tarkista, mitä tietoja opiskelijoille on julkaistu kurssisivulla - täydennä ja luo Moodle-alue tarvittaessa. 
3. Selkiytä itsellesi osaamistavoitteet, jotka opiskelijoiden tulee saavuttaa kurssilla.
4. Valitse - ja tarvittaessa tuota sisällöt ja materiaalit - jotka tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista.
5. Suunnittele oppimistehtävät tukemaan osaamistavoitteiden saavuttamista.
6. Selkeytä kurssin rakenne ja aikatauluta kurssi tehtävineen.
7. Suunnittele läsnäolosi kurssin ollessa käynnissä.
8. Suunnittele kurssipalautteen keruu opiskelijoilta.
9. Laske, että kurssin työmäärä on oikein mitoitettu.
10. Tarkista, että kurssisuunnitelmasi on linjakas ja tukee syväsuuntautunutta oppimista.

Huomaa, että suunnittelu ei aina etene tässä järjestyksessä vaan suunnittelua tehdään usein limittäin ja lomittain.
 

1. Perehdy kurssin opetussuunnitelmaan ja -ohjelmaan sekä aiempiin toteutuksiin

Luo suunnittelun alkuvaiheessa yleiskatsaus kurssin koko kaareen, arviointiratkaisuihin saakka.

Opetussuunnitelmassa määritellään muun muassa opintojakson osaamistavoitteet, pakollisuus, laajuus, suoritustapa, kirjallisuus, edeltävä osaaminen, arviointimenetelmät ja -asteikko. Noudata opetuksessasi opetussuunnitelmassa ja lukuvuosittaisessa opetusohjelmassa määriteltyjä asioita. Tarkista nämä tiedot sekä kurssin ajankohta ja paikat kurssisivuilta. Löydät kurssisivusi Flamman Opettaja-sivultasi (vaatii kirjautumisen). 

Perehdy mahdollisilta aiemmilta kursseilta saatuun opiskelijapalautteeseen ja aiempien kurssien opettajien kokemuksiin, ja hyödynnä niitä suunnittelussasi. Ota tarvittaessa yhteyttä kurssin aiempaan opettajaan. 

Perehdy myös koulutusohjelman muihin opintojaksoihin, erityisesti niihin, jotka opiskelijat yleensä suorittavat ennen ja jälkeen opettamasi kurssin. Ks. opetussuunnitelmat:

• kandi- ja maisteriohjelmat ks. Opetussuunnitelma ja opintojen vastaavuudet (Opiskelijan ohjeet)
• tohtoriohjelmat ks. Tohtoritutkinnon laajuus ja rakenne (Opiskelijan ohjeet)

Lue lisää:  

• Kurssisivu - käyttöohje
• Yliopiston opiskelijapalautteen kokonaisuus

2. Tarkista, mitä tietoja opiskelijoille on julkaistu kurssisivulla - täydennä ja luo Moodle-alue tarvittaessa

Kurssisivuille tuodaan automaattisesti opetussuunnitelman ja opetusohjelman tiedot aikatauluineen opintotietojärjestelmä Sisusta. Täydennä kurssisivua tiedoilla, joita opiskelija tarvitsee tehdessään päätöstä ilmoittautumisesta kurssille. 

Kurssisivulla voit luoda verkko-oppimisympäristö Moodleen alueen, jonne voit alkaa konkreettisesti rakentamaan kurssin verkko-oppimisympäristöä. Jos opiskelijat eivät palauta oppimistehtäviä eikä kurssilla ole vuorovaikutusta verkossa, saatat pärjätä ilman Moodlea ja kurssisivu riittää. Kurssin tehtävät ja ohjeet kannattaa jakaa opiskelijoille Moodle-alueella, koska tällöin löydät kurssin tehtävät arviointeineen, viestit, ohjeet jne. yhdestä paikasta. Tämä helpottaa myös opiskelijaa, kun kaikki on koottu yhteen paikkaan. 

Kun opetat avoimia yliopisto-opintoja, sovi Moodleen ja kurssisivuihin liittyvistä asioista opintojen koulutusasiantuntijan kanssa.  

Löydät kurssisivusi Flamman Opettaja-sivulta (vaatii kirjautumisen). 

Lue lisää:

• Kurssisivu - käyttöohje
• Verkko-oppimisympäristö Moodle

3. Selkiytä itsellesi osaamistavoitteet, jotka opiskelijoiden tulee saavuttaa kurssilla  

Tarkenna tarvittaessa opetussuunnitelmaan kirjattuja osaamistavoitteita: mitkä ovat olennaiset tiedot ja taidot, jotka opiskelijoiden tulee osata kurssin jälkeen ja jotka opiskelijan tulee hallita edetäkseen opinnoissaan. 

4. Valitse - ja tarvittaessa tuota - sisällöt ja materiaalit, jotka tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista 

Perehdy opetussuunnitelmassa määriteltyyn opintojakson kirjallisuuteen ja materiaaleihin. Huomioi myös opetussuunnitelmassa määriteltyjen ja opetusohjelmassa mahdollisesti tarkennettujen kohderyhmien tarpeet materiaalin valinnassa. Varmista mm. kirjastojen kokoelmahausta Helkasta, että opiskelijalla on pääsy sisältöihin ja materiaaleihin verkossa tai kirjastossa. Ole mahdollisista tarvittavista kirjahankinnoista ajoissa yhteydessä kirjastoon, ks. Opetuksen tuki: Kurssiaineistojen hankinta (Helsingin yliopiston kirjasto).

Voit hyödyntää opetuksessa muiden tuottamia CC-lisensoituja oppimateriaaleja, joita löydät esimerkiksi Helsingin yliopiston avoimesta julkaisuarkistosta Heldasta tai kansallisesta Avointen oppimateriaalien kirjastosta. Lisätietoa: Avoin oppiminen (Helsingin yliopiston kirjasto).

Tarvittaessa etsi lisämateriaalia tai tuota sitä itse mm. (verkko)luennot ja opetusvideot. Huomioi tekijänoikeudet ja saavutettavuus.

Jos kurssiin sisältyy (verkko)luentoja, laadi kurssin luentorunko ja mieti etenemisjärjestys. Kontaktiopetuksessa hyödynnä vuorovaikutusmahdollisuutta. Voit lisätä kurssin joustavuutta toteuttamalla kontaktiopetusta myös verkkoviestintäjärjestelmä Zoomissa.

Kun suunnittelet yksittäistä kontaktiopetuskertaa, rytmitä se siten että luennointi ja opiskelijoiden aktivointi vuorottelevat - luennon seuraamisessa keskittyminen voi herpaantua jo noin 20 min jälkeen.  
 
Jos luento ei ole vuorovaikutteinen, voit joustavoittaa opetusta tekemällä esimerkiksi luentotallenteen, jonka opiskelijat katsovat ennen kontaktiopetusta. Tämä on ns. käänteistä opetusta (eng. flipped classroom). 
 

5. Suunnittele oppimistehtävät tukemaan osaamistavoitteiden saavuttamista

Arvioitavien tehtävien avulla opiskelija osoittaa, onko hän saavuttanut osaamistavoitteet. Opettajan pitää pystyä tehtävien avulla arvioimaan opiskelijan suoritus. Opiskelijalle pitää olla selkeää, mitä arvioidaan ja mistä kokonaisarvosana muodostuu.

Ennakkotehtävät ennen kontaktiopetuskertoja orientoivat aiheeseen ja kontaktiopetuksessa voidaan keskittyä vuorovaikutukseen, keskusteluun ja pohtimaan hankalampia asioita yhdessä. Tehtävänä voi olla esimerkiksi lukea artikkeli tai katsoa video tai tehdä testi tai pohtia kysymyksiä aiheesta (ns. käänteinen opetus).

Kurssin alussa kannattaa olla pieniä tehtäviä, jotka herättävät opiskelijoissa aiheeseen liittyvät aiemmat kokemukset, havainnot ja käsitykset. Näin sekä opettaja että opiskelijat saavat tietoa lähtötasosta ja orientoituvat aiheeseen. Tehtävät tukevat samalla opiskelijoiden tutustumista toisiinsa. Anna aikaa myös tutustumiselle, sillä se on pohja onnistuneelle vuorovaikutukselle ja hyvälle kurssin ilmapiirille. Kurssin alussa kannattaa suosia pieniä matalan kynnyksen keskustelutehtäviä, jolloin ei tarvitse vielä osata sisältöjä, eikä opiskelijan tarvitse jännittää osaako tai tietääkö hän. Etene vaiheittain vuorovaikutuksen lisäämisessä. 

Osatehtävät voivat tukea lopputehtävän tai tentin tekemistä. Kaikkia tehtäviä opettajan ei ole välttämätöntä arvioida, vaan ne ohjaavat opiskelijan oppimista.

Tehtäviä voidaan tehdä kontaktiopetuksessa joko verkkoluennoilla tai salissa, tai omalla ajalla annetun aikataulun mukaan.  

Tehtävät voivat olla yksilö- tai ryhmätöitä. Kun teetät ryhmätöitä, varmista että sille on perustelut kurssin osaamistavoitteissa. Jaa opiskelijat ryhmiin - älä jätä opiskelijoita tekemään sitä keskenään.  

Hyödynnä tehtävien tekemisessä digitaalisia työkaluja. Teettämällä esimerkiksi äänestyksiä ja kyselyitä voidaan myös harjoitella anonyymiä vuorovaikutusta kontaktiopetuksessa. Koko ryhmän, eri pienryhmien ja fyysisesti eri paikoissa olevien keskustelijoiden ajatuksia voi koota yhteen esimerkiksi Moodlen keskustelualueelle tai anonyymisti digitaaliselle “valkotaululle” Zoomiin, Flingaan tai Presemoon. Lopputehtävänä voi olla vaikkapa kotitentti Moodlessa. Lue lisää: Millainen on hyvä verkkokeskustelutehtävä (Opettajan Moodle-opas).

Huomioi mahdollisten yksilöllisten järjestelyjen tarve.

Esimerkkejä oppimistehtävistä:

• Oppimispäiväkirja esim. luentoihin, opiskeltuun materiaaliin ja pienryhmän keskusteluihin perustuen
  • Oppimisraportti (tiivistelmä oppimispäiväkirjan tärkeimmistä kohdista)
  • Suullinen esitys yksin tai ryhmässä - tämä voi olla myös videotallenne (Moodleen voi ladata alle 50 Mt tiedostoja. Alle kahden minuutin mittaiset video- ja äänitallenteet voi tehdä Moodlessa. Pidemmät videot tehdään esim. PowerPointilla tai Zoomilla. Tämän jälkeen video ladataan UniTubeen tai esim. YouTubeen tai OneDriveen ja linkki jaetaan Moodlessa/kurssisivuilla.)
• Blogit
• Aineistotehtävä yksin tai ryhmässä
• Loppuessee, raportti tai muu kirjallinen työ
• Kurssi-/laskuharjoitustehtävät
• Demonstraatiot
• Oppimispelit
• Tentti salissa tai Examinariumissa tai koti-/aineistotenttinä etänä Moodlessa
  • Suullisen tentin voi toteuttaa lähitapaamisessa tai etänä Zoomissa.
• Opettajan antamiin arviointikriteereihin perustuva vertaisarviointi/palaute toisen opiskelijan tehtävästä tai itsearviointi omasta tehtävästä.
  • Ohjeista opiskelijat rakentavan palautteen antamiseen.
  • Moodlessa toteutettuna voit hyödyntää keskustelualuetta tai Työpaja-aktiviteettia

Lue lisää:

• Oppimisen ja osaamisen arviointi
• Opas yhteisöllisyyden edistämiseen korkeakouluissa (PDF) mm. Käytännön keinoja opetustyötä tekeville s. 42-48

6. Selkeytä kurssin rakenne ja aikatauluta kurssi tehtävineen 

Suunnittele, miten opetuksesi ja opiskelijoiden oma työskentely vuorottelevat kurssilla. 

Arvioi ja päätä, mikä osuus on mielekästä toteuttaa lähiopetuksena ja missä etäopetus ja milloin verkkotehtävä on mielekäs. Pidä mielessä, mitä toteutuksesta on päätetty opetussuunnitelmassa ja -ohjelmassa. 

Varmista, että kurssin kulku on selkeä, jotta opiskelijat tietävät, miten edetä kurssilla ja miten se arvioidaan. Kirjaa pakollisten tehtävien aikataulu kurssisivulle tiedoksi ilmoittautuville opiskelijoille, jotta he pystyvät varaamaan aikaa kalenteristaan opiskelulle. 

Kun kurssilla on tehtävänpalautuksia tai tarve vuorovaikutukseen kontaktiopetuskertojen väillä, rakenna kurssille selkeä Moodle-alue.

7. Suunnittele läsnäolosi kurssin ollessa käynnissä 

Kerro opiskelijoille ajat, jolloin olet tavoitettavissa esimerkiksi luentojen yhteydessä, vastaanottoaikasi ja/tai milloin luet Moodlen keskustelualueita ja vastaat viesteihin.  Kun lisäät ajat Flamman Opettajan roolisivulle, näkyvät ne opiskelijoille henkilöprofiilissasi Flammassa. Ks. tarkemmin Vastaanotto- ja soittoaikojen lisääminen (Sisällöntuottajan opas, vaatii kirjautumisen).

Varmista, että opiskelijoiden on helppo kysyä epäselvistä asioista. Voit esimerkiksi hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä kuten Moodlen keskustelualuetta kysymyksiin ja opiskelijoiden väliseen keskusteluun.

8. Suunnittele kurssipalautteen keruu opiskelijoilta 

Seuraa kurssin aikana, miten opiskelijat kokevat kurssisi. Jos kurssillasi on Moodlea-alue, voit hyödyntää Edistymisen seuranta -työkalua. Palautetta voi kerätä myös kurssin aikana eikä vain lopuksi. Näin voit tarvittaessa pureutua jo kurssin aikana lisää asioihin, jotka ovat hankalia opiskelijoille. 

Voit pyytää anonyymiä välipalautetta digitaalisilla työkaluilla kuten Presemolla, Flingalla, Moodlen Palaute-aktiviteetilla, E-lomakkeella tai toteuttaa Zoomissa Poll-äänestyksen. Voit toteuttaa palautekeskustelua myös kasvokkain, chatissä tai ryhmäkeskustelujen kautta. Ks. Muut työvälineet.

Kaikilta kursseilta kerätään palautetta kurssipalautejärjestelmä Norpalla. Palautelomake aukeaa vastattavaksi viikkoa ennen kurssin päättymispäivää, mutta opettaja voi muuttaa lomakkeen avautumis- ja sulkeutumispäivämääriä. Norpassa on yliopistotason yhteisiä kysymyksiä, mutta voit lisätä kyselyyn myös omia kysymyksiäsi. Ks. Opettajan ohje kurssipalautejärjestelmä Norppa.

Hyödynnä kerättyä palautetta seuraavan kurssin toteutuksessa sekä silloin kun seuraavan kauden opetussuunnitelmaa tehdään. 

Lue lisää:

• Palautteen keruu ja käsittely
• Yliopiston opiskelijapalautteen kokonaisuus

9. Laske, että kurssin työmäärä on oikein mitoitettu  

Arvioi kurssin työmäärää opiskelijan kannalta ks. Opiskelijan työmäärän mitoitus ja opintopisteet.
  
Varmista myös, että kurssin työmäärä vastaa työsuunnitelmaasi. Voit esimerkiksi konkretisoida työmäärää laskemalla, kuinka monta sivua arvioimista vaativaa tekstiä kurssilta on tulossa luettavaksesi (esimerkiksi opiskelijamäärä x esseiden lukumäärä x esseiden sivumäärä).
 

10. Tarkista, että kurssisuunnitelmasi on linjakas ja tukee syväsuuntautunutta oppimista 

Varmista, että opetuksen tavoitteet, opetuksen toteuttaminen (sisällöt ja materiaalit sekä toteutustapa ja opetusmenetelmät) sekä oppimisen arviointi ovat linjassa. Opetuksen toteutuksen - sisällöt, materiaalit, toteutustapa ja opetusmenetelmät sekä oppimisen arviointi – tulee tukea kurssin tavoitteiden saavuttamista. 

Joskus on tarve toteuttaa kurssi täysin etäopetuksena eli verkkokurssina. Se voi olla myös suoritusvaihtoehto lähiopetuksen rinnalla. Verkkokurssin etuna on, että opettaminen ja opiskelu sujuu mistä vain kunhan käytössä on toimiva verkkoyhteys ja tietokone. 

Verkkokurssin suunnittelun vaiheet ovat samat kuin muunkin opetuksen suunnittelussa. Suunnittelu lähtee liikkeelle osaamistavoitteista: kurssin sisällön, tehtävien ja arvioinnin tulee tukea sitä, että opiskelijat saavuttavat tavoitteet. Tässä ohjeessa nostetaan esille muutamia verkko-opetuksen erityispiirteitä, jotka kannattaa huomioida edellä olevien kymmenen vaiheen ohella verkkokurssien suunnittelussa.

Panosta suunnitteluvaiheeseen 

Verkkokursseilla opettajan työpanosta tarvitaan enemmän suunnitteluvaiheessa verrattuna lähiopetukseen. Hyvin suunniteltu verkkokurssi on usein enemmän kuin puoliksi tehty. Hyvin suunniteltu ja ohjeistettu sekä selkeä verkkokurssi soljuu kurssin käynnissä ollessa parhaimmillaan omalla painollaan. Pahimmillaan taas opiskelijat kyselevät lisäohjeistusta ja opettajan sähköposti on tukossa. Myös tekniset asetukset voivat olla pielessä. Varaa siis aikaa enemmän suunnitteluun ja tekniseen toteutukseen kuin lähiopetuksessa. 

Hyvin suunniteltua ja toteutettua verkkokurssia on helppo kopioida, kun se toteutetaan uudestaan. Toisaalta ensimmäisen toteutuksen jälkeen kurssia voi kehittää edelleen saadun palautteen ja kokemusten myötä. 

Jos jo kurssin suunnitteluvaiheessa tiedät, että kurssi toteutetaan useamman kerran, kannattaa erityisesti huomiota kiinnittää hyvään laatuun esimerkiksi opetusvideoissa ja saavutettavuudessa. Lue lisää opetuksen saavutettavuudesta.

Tarkista kuormittavuus itsellesi ja opiskelijalle 

Ensimmäistä verkkokurssiaan tekevä opettaja suunnittelee herkästi verkkokurssin opetuksesta opiskelijalle työläämmän kuin vastaavasta lähiopetuskurssista. Hyödynnä siis opintopistelaskuria ja tarkista, että kurssin kuormittavuus ei ole liian suuri opiskelijoille.

Arvioi oma työmääräsi konkreettisesti. Esimerkiksi jos kurssilla on paljon pieniä tehtäviä, jotka opettaja tarkistaa, voi työmäärä helposti kasvaa suuremmaksi kuin on suunniteltu. Verkkokursseilla ja erityisesti MOOCeilla kannattaakin hyödyntää automaattipalautteita. Näiden automaattisten tehtävien ja palautteiden laatimiseen on varattava aikaa, kun tehtäviä tehdään verkko-oppimisympäristöön. 

Vuorovaikutus verkkokursseilla 

Vuorovaikutus verkkokursseilla on erilaista kuin lähiopetuksessa. Vuorovaikutus tapahtuu usein kirjoittamalla esimerkiksi verkkokeskustelualueilla. Moodlessa on mahdollista luoda myös ääni- ja videotiedostoja, jotka osa kokee henkilökohtaisemmaksi ja kannustavammaksi kuin tekstin. 

Vuorovaikutusta ei ole vuorovaikutus vain opettajan ja opiskelijan välillä. Se voi olla myös opiskelijoiden välistä (esimerkiksi ryhmätyöt ja keskustelutehtävät) tai opiskelijan ja materiaalin välistä (esimerkiksi automaattipalautteita sisältävät tehtävät ja oppimateriaalit). 

Kasvokkainen vuorovaikutus on tärkeää uusille opiskelijoille yliopistoyhteisöön kiinnittymisen kannalta. Näille opiskelijoille lähiopetus on usein parempi ratkaisu. Toisaalta kasvokkaista vuorovaikutusta voi toteuttaa myös videoviestintäpalvelussa Zoomissa. 

Opettajan läsnäolo verkkokursseilla 

Opettajan läsnäolo verkkokursseilla voi näkyä esimerkiksi: 

• kuvana ja esittelynä verkko-oppimisympäristön profiilissa. 
• viesteinä kuten tervetuloa-viesteinä (voi olla myös videoviesti) sekä kannustavina ja ohjaavina viesteinä. 
• palautteina kuten henkilökohtaisina ja yhteis-/ryhmäpalautteina esimerkiksi tenteistä ja esseistä sekä verkkoluennoilla. 
• verkkoluennoilla, jotka voivat olla tallenteita tai reaaliaikaisia – tai sekä että ts. opettaja voi tallentaa luennot opiskelijoille, jotka eivät pääse paikalle tai haluavat kerrata luentojen sisältöjä.   

Sinun ei tarvitse olla koko ajan tavoitettavissa verkkokursseilla. Kerro opiskelijoille, milloin seuraat verkkokurssin keskusteluja sekä annat palautteet ja arvioit tehtävät. Tarvittaessa voit myös ajastaa verkkokeskustelualueen viestejä.  

Voit myös pitää verkkovastaanottoa tai olla tavoitettavissa vaikkapa puhelimitse tai Zoomissa ilmoittaminasi aikoina (voit linkittää Flamman vastaanottoaikoihisi). Huomaa kuitenkin, että tämä vähentää kurssin ajallista joustavuutta ja opiskelijoiden voi olla hankala olla yhteydessä juuri kyseisenä hetkenä, joten verkkokeskustelu on joustavampi ratkaisu. 

Verkkokurssin vuorovaikutteisessa ja reaaliaikaisessa kontaktiopetuksessa hyödynnä videoviestintäohjelma Zoomia. Zoomissa voit mm. luennoida ja pitää seminaareja. Sieltä löytyy työkaluja opiskelijoiden aktivointiin, pienryhmätyöskentelyyn ja kyselyihin etäopetuksen aikana. Ks. Zoom-ohjeet. Jos tarvitset etäluennointiin tai tallenteiden tekemiseen soveltuvaa tilaa kampukselta ks. Hybridi- ja etäopetus: Etäopetukseen soveltuvat tilat.

Verkkokurssin aikataulutus 

Usein verkkokurssit mielletään ajasta riippumattomiksi. Tehtävien aikatauluttamisen on kuitenkin todettu tukevan opiskelua. Joustavuutta voi toteuttaa tarjoamalla opiskelijoille useampia vaihtoehtoisia tehtävien palautusaikoja tai tenttiaikoja. Vuorovaikutteisissa tehtävissä, kuten verkkokeskusteluissa, vertaisarvioinneissa ja ryhmätöissä, aikataulu pääsääntöisesti tarvitaan. 

Verkkokurssin materiaali 

Jos käytät kurssilla muuta materiaalia kuin opetussuunnitelmaan on kirjattu, tarkista ensin, ettei verkosta ole saatavana sopivaa valmista materiaalia. Tarvittaessa voit itse tuottaa materiaalia, esimerkiksi opetusvideoita (ks. Zoom-ohjeet ja Opetusvideot, Unitube-studiot ja suoratoisto -sivulta) tai vuorovaikutteisia materiaaleja Moodlen työkaluilla.

Jos suunnittelet MOOCia (Massive Open Online Course), varmista että materiaaliin pääsy ei vaadi Helsingin yliopiston käyttäjätunnusta.

Moodlessa työvälineet verkkokurssien toteutukseen 

Verkkokurssien toteuttamiseen Helsingin yliopistolla on tarjolla verkko-oppimisympäristö Moodle, jossa on monipuoliset työkalut etäopetuksen toteuttamiseen. Suunnittele verkkokurssi rakenteeltaan selkeäksi, jotta opiskelija ei turhaudu materiaalien ja tehtävien etsimiseen.  

Lue lisää:

• Laadukkaasti verkossa: Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle (2010) Erika Löfström, Kaisa Kanerva, Leena Tuuttila, Anu Lehtinen ja Anne Nevgi

Hybridiopetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa opiskelijoita osallistuu opetukseen yhtä aikaa opetustilassa ja verkkoyhteydellä, esimerkiksi Zoomissa. Hybridiopetusta ei suositella, sillä se vaatii paljon niin opetustilojen tekniikalta kuin pedagogiikaltaankin.

Sinun ei tarvitse toteuttaa opetusta hybridiopetuksena, ellei opetusohjelmassa ole määritelty kurssin toteutustavaksi hybridiopetusta, mutta halutessasi voit järjestää opiskelijoille etämahdollisuuden esimerkiksi silloin kun terveydelliset syyt oikeuttavat yksilöllisiin järjestelyihin. Etäosallistumisen järjestämisen vaihtoehtona voit myös laatia korvaavan tehtävän vaihtoehtoiseksi suoritustavaksi yksilöllisiin järjestelyihin oikeutetulle opiskelijalle. 

Jos järjestät hybridiopetusta, varmista hyvissä ajoin opetustilan sopivuus. Ota haltuun tilan tekniikka. Apua saat tarvittaessa av-tuelta. Hybridiopetuksen onnistumisen edellytykset paranevat, jos paikalla on myös toinen opettaja, opetusavustaja tai muu henkilö seuraamassa etäosallistujia ja auttamassa salin tekniikassa.

Hybridiopetusta sisältävien kurssien suunnittelun vaiheet ovat samat kuin muunkin opetuksen suunnittelussa. Suunnittelu lähtee liikkeelle osaamistavoitteista - kurssin sisällön, tehtävien ja arvioinnin tulee tukea sitä, että opiskelijat saavuttavat tavoitteet. Alla olevien linkkien takaa löydät erityispiirteitä, jotka kannattaa huomioida hybridiopetuksen suunnittelussa edellä olevien kymmenen vaiheen ohella.

Lue lisää:

• Opetustyönohjeet Zoom-opas: Hybridiopetus (suomeksi)
• Opetuksessa käytettävät tilat: Hybridi- ja etäopetus
• Yksilölliset järjestelyt
• AV- ja esitystekniikka (Flamma, vaatii kirjautumisen)

Pedagoginen tuki: Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Digipedagogiikka ja opetusteknologia:

• opetusteknologia@helsinki.fi
• moodle@helsinki.fi  

Opetussuunnitelmaan ja -ohjelmaan liittyvät asiat koulutusohjelmasi suunnittelija:

• kandi- ja maisteriohjelmat ks. Koulutusohjelmien opetusta ja opetuksen kehittämistä tukevat asiantuntijat (wiki, vaatii kirjautumisen) tai Flammassa (vaatii kirjautumisen) kohdassa Yksikköni > Oma yksikkösi > Yhteystiedot ja palvelutiimi.
• tohtoriohjelmat ks. Tutkijakoulu ja tohtoriohjelmat (jos yhteystietoja ei näy suomenkielisellä sivulla, vaihda kieleksi englanti)